Nuutin päivän jälkeen alkaa arki

Perinteisesti joulun juhla-aika päättyy loppiaiseen. Samoin kaikki jouluun liittyvät ruuat ja herkut.

Siirrytään niin sanotusti arkiruokinnalle, kun alkaa juhlaton kausi, täydet viikot ja reikäleivät. Näitä viikkoja sanotaan myös härkäviikoiksi.

Ennenvanhaan metsätyöt ja raskaat arkityöt aloitettiin juuri härkäviikoilla. Nuutin päivää (13.1.) vietetään marttyyrikuoleman kokeneen tanskalaisen Knud Lawardin muistoksi.

Kansanperinteen mukaan maaseudulla joulun katsottiin päättyvän Nuutin päivään vielä loppiaisperinteen synnyttyäkin. Suomenruotsalaiset viettävät joulunsa tähän tapaan: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poies viepi.”

Nuutin päivää pidettiin jonkinlaisena puolipyhänä. Nuutin päivä oli myös iloinen päivä talvipakkasten keskellä. Sitä juhlittiin juomingein. Esimerkiksi Halikossa ajeltiin Nuuttina kylällä kyselemässä, tarvitaanko uutta oluttynnörin tappia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Syyttäjälaitosta pitikin uudistaa

Jyväskylän joukkoliikenne edullisemmaksi

Suomen rahanpesulaki kaipaa pikaista remonttia

Lyhyet

Lyhyet: Kierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Mielipide: Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.