Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) ruoti hallituksen talouspolitiikkaa koskeneesta kirjoituksestaan (KSML 23.9.) herännyttä keskustelua uudelleen (KSML 9.10.). Tulkitsin palautteen olleen suunnattu minulle, vaikkei nimeni tullutkaan edustajan kirjoituksessa esille.

Wallinheimo pahoitteli, ettei hänen väitteitään ole kyennyt kieltämään kukaan hallituspuolueen kansanedustaja. Seurasin eduskunnan budjettikeskustelua Yleltä ja olin tulkitsevinani, että siellä kokoomuksen väitteisiin olisivat vastanneet niin hallituspuolueiden edustajat kuin ministeritkin. Kenties erehdyin, tai sitten Wallinheimon tulisi kuunnella tarkkaavaisemmin. Onneksi edustaja Petri Honkonen (kesk.) vastasi Wallinheimolle (KSML 14.10.).

Faktat tuskin kuitenkaan happanevat, vaikka ne ilmaisisi kansanedustajaa vähäisempikin henkilö. Ensin täytyy oikaista se käsitys, että Suomen talouspolitiikka olisi nyt jotenkin hulvatonta.

Ensi vuonna budjetin alijäämä on suunnilleen samalla tasolla kuin se on tämänvuotisessa, silloisen valtiovarainministerin ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon johdolla laaditussa talousarviossa. Merkittävin ero edellisen hallituksen talouspolitiikkaan on siinä, että edellinen hallitus otti velkaa ja myi valtion omaisuutta VM:n ennusteen ylittäneessä noususuhdanteessa rahoittaakseen juoksevia menoja!

Nykyinen hallitus käyttää samoista lähteistä saatuja varoja koulutukseen, tutkimukseen, työllisyyspalveluihin, terveyteen ja raiteisiin. Näitä toimia tehdään taantuman ehkäisemiseksi, täysin linjassa EKP:n finanssipolitiikkaa koskevien suositusten kanssa.

Myös kohteet ovat sellaisia, jotka parhaiten tukevat talouden suotuisaa kehitystä. Voidaan toki käydä akateemista väittelyä siitä, koska taantuman uhka on todellinen ja mikä on oikea hetki päättää elvytystoimenpiteistä.

Hallituksella on työllisyyden kohentamiseksi 25 kohdan lista, joka koostuu toimenpiteistä jotka on havaittu käytännössä toimiviksi joko Suomessa (työllisyyden kuntakokeilu) tai ulkomailla (henkilökohtaiset työllisyyspalvelut). Lisätoimia, kuten paikallisen sopimisen laajentamista ja työttömyysturvaa koskevia muutoksia, valmistellaan täyttä vauhtia työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjien kanssa yhteistyössä.

Ymmärrän, että odottavan aika on pitkä, mutta uskoisin että jo ensi vuonna voimme käydä faktapohjaista keskustelua hallituksen työllisyystoimien vaikuttavuudesta.

Verotus on niin monimutkainen kokonaisuus, että en näe tässä asiassa tarvetta täydentää edustaja Honkosen selvitystä. Hankala on kieltämättä myös kokoomuksen kanta polttoaineveroon, kuten Honkonenkin esitti. Suora sitaatti kokoomuksen eduskuntavaaleihin julkaisemasta ilmasto-ohjelmasta: ”Uusien autojen verotus siirretään kokonaan auton hankinnan verotuksesta autoilun päästöjen verotukseen.”

Auton hankintaan kohdistuu autovero, jonka tuotto valtiolle on vuosittain noin 900 miljoonaa euroa. Ajoneuvon käyttöön kohdistuvat polttoainevero (tuotto 2,3 mrd. e) ja käyttövoimavero (tuotto 360 milj. e). Valtiontaloudelle neutraali autoveron kompensaatio päästöjen verotuksen kautta tarkoittaisi joka tapauksessa liki kolmanneksen nousua bensa- ja dieselautoilun verotukseen.

Sen virheen tein, että oletin kokoomuksen korottavan nykyisiä veroja sen sijaan että keksittäisiin uusia. Kenties ilmasto kiittäisi, varmasti myös ne, joilla on varaa ostaa uusi sähköauto. Tuskin kuitenkaan ahkera autolla töissäkäyvä tai kuljetusalan yrittäjä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Henkilöittäminen on ovela ja suosittu sumutuskeino

Kaksi merkittävää ratsastajaa ja valkoiset hevoset

Otsonikato ei ollut mitään turhaa pelottelua

Lyhyet

Teiden suolaus on lopetettava

Sote-menojen kasvua ei torppaa mikään hallintomalli

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.