Oikeaa isänmaallisuutta globaalissa maailmassa

Somessa jotkut erottelevat suomalaiset globalisteihin ja kansallismielisiin. Edellisiä he pitävät epäisänmaallisina.

Maailma on peruuttamattomasti globaali. Se tosiasia ei vastustamalla muutu. Poikani opiskelee vuoden Barcelonan yliopistossa Erasmus-vaihdossa. Kysyin häneltä, mistä maista hänen tutkimusryhmänsä jäsenet ovat. Se oli hänelle outo kysymys. Ei hän ollut tullut asiaa ajelleeksikaan. Kansallisessa vaiheessa oppikoulujen opettajahuoneisiin tuli opettajia eri puolilta Suomea. Ei siellä mietitty, mistä päin kukin oli kotoisin. Kaikki olivat opettajakollegoita.

 

Aikanaan joka kylässä oli seppä. Hän teki ja huolsi ne tarvekalut, joita ei itse osattu valmistaa. Täydennystä haettiin joskus lähikaupungista. Kaupungeissa pyrittiin valmistamaan kaikki tarpeellinen lasipulloista ja juomista alkaen.

Sitten muodostui tavoitteeksi valmistaa kaikkea kansallisesti. Suomessakin oli omaa lentokonetuotantoa. Omaa autotuotantoa suunniteltiin. Tikkakoskella tehtiin ompelukoneita.

Elokuun lopulla tulin laivalla Vuosaaren satamaan. Siellä oli silmänkantamattomiin kontteja. Toisissa tuotiin Suomeen tavaroita ja toisissa taas vietiin Suomessa tuotettuja maailmalle. Tavarat tuotetaan nykyään globaalisti.

Globalisaatiosta on monenlaista hyötyä. Uusin myönteinen tieto on, ettei uhannutta väestöräjähdystä tulekaan. Globaali kaupungistuminen laskee yhä uusissa maissa syntyvyyttä. Suomi on osa tätä kehitystä. Vain Saharan eteläpuolinen Afrikka on vielä poikkeus.

Globaalisaatiota yritetään vastustaa. Niin eivät tee ainoastaan yksityiset ihmiset vaan myös valtiot. Intiassa esimerkiksi nousee hindunationalismi.

Kysytään, miten globalisaatiota voisi vastustaa. Se on väärä kysymys. Oikea kysymys on: miten voimme parhaiten hyödyntää globalisaatiota. Se on oikeaa kansallismielisyyttä ja isänmaallisuutta.

Tapio Lampinen

professori

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet: Kierrätys- ja uusiutuvat luonnonvarat on pop in! Missä viipyy puukorinenauto, fillareita on jo?

Mielipide: Jyväskylä kehittyy – vai kehittyykö?

Mielipide: Rapautuuko lukion yleissivistävyys?

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

Lyhyet

Lyhyet

Pyöräilijät, bussit ja liikennesäännöt

Mitä tuli ostettua?

Ohjaamoon nuori voi tulla myös vanhemman kanssa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.