Oikeus päivähoitoon kuuluu kaikille

Keskisuomalainen uutisoi 21.6. kuntien pyrkimyksistä rajata tai kontrolloida perheiden oikeutta subjektiiviseen päivähoitoon. Lain mukaan hoitopaikka on järjestettävä kiireellisessä tapauksessa kahden viikon, muutoin 4 kuukauden kuluessa. Yleisimmin hoitopaikan kiireellisyys liittyy vanhemman työn tai opiskelun alkamiseen.

Hoidon tarve ei kuitenkaan rajoitu kahteen yllä olevaan. Se voi aiheutua mitä moninaisimmista syistä, eikä kunnalla viime kädessä ole oikeutta ottaa kantaa siihen, onko syy "riittävän pätevä" vai ei täysipäiväisen hoitopaikan saamiseksi. Tämä ei ole kunnan arvioitava asia.

Hoitopaikan järjestäminen maksaa kunnalle monin verroin enemmän kuin mitä perheet maksavat. On silti tosiasia, että tänä päivänä perheet maksavat hoidosta kovan hinnan. Korkeimmassa maksuluokassa täysipäiväisestä paikasta maksetaan nykyisellään 233 euroa/kk. Summa ei ole pieni ottaen huomioon, ettei kotitalouden yhteenlaskettujen tulojen tarvitse olla erityisen korkeat, jotta tähän ryhmään joutuu.

Kerhopaikan tai osa-aikahoidon järjestäminen on kunnalle edullisempaa kuin täysipäiväisen hoidon. Myös Jyväskylässä perheille suositellaan ensisijassa kerhopaikkaa tai osa-aikahoitoa silloin, kun toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Taustalla vaikuttaa tietysti vaikea taloustilanne, mutta myös erilaiset kasvatukselliset näkökulmat. Siinä, että päiväkodin johtaja ehdottaa perheelle kerhopaikkaa, ei itsessään ole mitään laitonta tai ongelmallista. Kerhotoiminta on oiva keino tukea kehittyvän lapsen sosiaalista kasvua silloin, kun lapsi on pääsääntöisesti kotihoidossa. Varsinaiseen hoidontarpeeseen sillä sen sijaan ei juurikaan vastata.

Kun perhe kokee, että tarve on olemassa, tulee etsiä muita ratkaisuja. Käytännössä tämä tapahtuu vuorovaikutustilanteessa, jossa perheen tarpeita mietitään yhdessä. Päivähoidon edustajan ensisijainen tehtävä on tällöin esitellä tarjolla olevia vaihtoehtoja ja kuunnella ja kunnioittaa lapsen vanhempia. Tyrkyttäminen, painostaminen, vihjailu tai suoranainen syyllistäminen eivät missään tapauksessa kuulu asianmukaiseen käytökseen.

Päivähoidon vastuualueella tulee huolehtia, että jokainen työntekijä ymmärtää, mitä laki subjektiivisesta päivähoidosta tarkoittaa, myös käytännössä. Ensisijassa tämä on virkamiesjohdon ja esimiestyön vastuulla, mutta myös poliittisen johdon on oltava lausunnoissaan riittävän selväsanainen. Lähtökohtana on ja tuleekin olla ihmisystävällinen ja kuntalaista kuunteleva toimintakulttuuri.

Päivähoitolaki itsessään on ajoittain herättänyt kiivastakin keskustelua. Mahdolliset linjaukset lain suhteen tehdään politiikan valtakunnallisella kentällä, jossa lait myös säädetään. Tämä ei ole yhdenkään kunnan, luottamushenkilön, virkamiehen tai työntekijän tehtävä saati oikeus.

RIITTA MÄKINEN kaupunginvaltuutettu (sd.) ja perusturvalautakunnan pj. Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Henkilöittäminen on ovela ja suosittu sumutuskeino

Kaksi merkittävää ratsastajaa ja valkoiset hevoset

Otsonikato ei ollut mitään turhaa pelottelua

Lyhyet

Teiden suolaus on lopetettava

Sote-menojen kasvua ei torppaa mikään hallintomalli

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.