Oikeus vain yhteen tutkintoon

Helsingin yliopiston vararehtori Hannele Niemi esitti Keskisuomalaisessa (15.12.) opinto-oikeuden rajaamista vain yhteen tutkintoon. Pääkirjoituksen (16.12.) mukaan ehdotus olisi kelvollinen vain, jos valtiovallan tavoitteena olisi vähentää yliopistotutkintojen määrää.

Sitä sietäisi harkita, sillä Suomessa oli 1998-2002 suhteellisesti eniten maailmassa opiskelijoita korkea-asteen koulutuksessa. Tasavallan presidentin hokema "koulutus, koulutus, koulutus" on tullut lihaksi.

Lisäksi korkea-asteen koulutukseen valmentavassa toisen asteen eli lukiokoulutuksessa on paha vääristymä, johon en ole havainnut tasa-arvovaltuutetun saati ministerin, joka sentään on mies, kiinnittävän mitään huomiota. Peruskoulussa täytyy jonkin olla pahasti pielessä. Vai onko kyse positiivisesta syrjinnästä?

Taloustieteilijät eivät ole päässeet vuosikymmenien saatossa yksimielisyyteen siitä, että suuremmat menot korkea-asteen koulutukseen edistäisivät taloudellista kasvua ja lisäisivät kansantuloa. Niinpä Suomi oli maailman maista vasta 62. sijalla YK-yliopisto WIDERin varallisuustutkimuksessa ja OECD:n 24 jäsenmaan listalla kolmanneksi köyhin (HS 6.12.2006). Koulutusmenot ovatkin tältä osin kulutusmenoja, eikä niillä ole mitään suotuisia vaikutuksia rikkaiden maiden talouteen. (Lynn, R. & Vanhanen, T. IQ and Global Inequality, 2006, s. 258.)

Miehet älykkäämpiä kuin naiset?

Ylioppilastutkinnon tarkoitus on tuottaa kelpoisuus korkea- eli kolmannen asteen koulutukseen. Tytöistä lukioon meni viime vuonna 60 prosenttia ja pojista 42 prosenttia, kun lukujen pitäisi olla päinvastoin. Lukioon mennään 16 vuoden iässä, jonka jälkeen pojat tekevät irtioton tytöistä älyllisessä kehityksessä.

Älykkyys on tärkein tekijä menestymisessä akateemisissa opinnoissa, jonka kanssa sen korrelaatio on noin 0.6. Miesten älykkyys on viisi pistettä eli keskihajonnan kolmanneksen korkeampi kuin naisten (www.rlynn.co.uk). Vain muutaman pisteen ero keskimääräisessä älykkyydessä aiheuttaa suuret erot normaalijakaumien ääripäissä. Miesten yliedustus kasvaa sitä mukaa kuin mennään enemmän älykkyyttä vaativiin ammatteihin saati neroihin.

Suomalaisista 15 prosenttia kykenee lääkärin tai insinöörin ammattiin, miehistä 19 ja naisista 11 prosenttia, kun keskimääräinen älykkyys on 96. (Insinöörillä ei tässä tarkoiteta niitä "insinöörejä", jotka eivät osaa edes murtolukulaskuja.) Opettajaksi tai kiinteistönvälittäjäksi taas pystyy henkisten kykyjensä puolesta vastaavasti 29 ja 19 prosenttia. Näihin yliopisto-opintoja edellyttäviin ammatteihin soveltuu siten 48 prosenttia miehistä ja 30 prosenttia naisista, kun valmistuvissa ylioppilaissa luvut ovat toisin päin.

Älykkyysosamäärän 130 eli Mensan jäsenyysrajan ylittää suomalaisista miehistä 1,79 ja naisista 0,75 prosenttia, ÄO-rajan 145 vastaavasti 1 ja 0,3 promillea. Todisteena tästä on miesten 2,4-kertainen yliedustus Mensan jäsenistössä. Lynnin mukaan älykkyysosamäärä 130 ja luultavimmin 145 on välttämätön mutta ei riittävä edellytys pääsyyn akateemiseen eliittiin ja nobelistien joukkoon.

Harvardin yliopiston rehtori, jonka mukaan nainen sopii miestä huonommin huipputason luonnontieteilijäksi ja matemaatikoksi, oli sikäli väärässä, että huipputason tiedenaiseksi kykenee yksi nainen kolmea neljää miestä kohti. On lisäksi huomattava, että nämä huiput tulevat kummankin älykkyysjakauman yläpäästä eli siitä yhdestä prosentista, joka kattaa kolmasosan (135-) jakaumien vaihteluvälistä.

Miesten aivojen koko suhteessa ruumiin kokoon on noin 100 g tai cm3 suurempi kuin naisten, eikä neuronien tiheydessä ole eroa. Isoihin aivoihin mahtuu enemmän hermosoluja, mikä takaa suuremman tiedonkäsittelykapasiteetin. Miehillä on 18 prosenttia enemmän neuroneja (22,8 miljardia) kuin naisilla (19,3).

SEPPO HEINONEN taloustieteiden maisteri Vantaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

Ilmastonmuutos saadaan vielä kuriin yhteisvoimin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.