Olisiko aika jo kypsä irrottaa pylly pulpetista?

Keskisuomalaisen artikkeli ”Kun pylly ei pysy penkissä” (11. 2.) ei jättänyt kylmäksi. Siinä joustavasta perusopetuksesta (= jopo) hyötynyt 9-luokkalainen, Fanny Saarelainen oli totesi , että peruskoulu ei ollut häntä varten. ”Se oli tosi tylsää. Istutaan, kuunnellaan ja katsellaan”, hän muisteli. Vaajakosken koulussa käytetyt toiminnalliset keinot osoittautuivat onnenpotkuksi Saarelaisen kohdalla.

Draamakasvatuksen kehitykseen keskeisesti vaikuttanut Dorothy Heathcote kuoli runsaat kaksi vuotta sitten. Hänen elämäntyöstään väitelleen tri Sandra Hestenin mukaan Heathcote ei pitänyt ’akateemisen’ luokkahuoneen asetelmasta. ”Kaikki näyttävät siltä kuin he olisivat tulleet katsomaan elokuvaa.” Tämän vastapainoksi on Englannissa jo pitempään esiintynyt kasvatuksellinen virtaus, jonka tunnuslause kuuluu: irti pulpeteista.

Nyt kun toiminnallisten menetelmien arvo on vihdoinkin tunnustettu keskeiseksi ymmärtämiseen tähtäävän oppimisen muodoksi, on valitettavaa, että draama oppiaineena ei vieläkään saanut itsenäistä taideaineen asemaa koulun opetusohjelmassa. Toiminnallisten menetelmien asiantuntemus löytyisi juuri draamakasvattajilta.

Irti pulpeteista -näkökulma ei ole niin yksinkertainen kuin miltä näyttää. Ongelmana on tila.

Jo vuosikymmeniä ovat draamamenetelmiä käyttäneet opettajat joutuneet lähtemään siitä, että aluksi siirretään pulpetit syrjään ja tunnin jälkeen takaisin paikoilleen. Kouluihin tarvitaan draamaluokka, johon siirrytään draamatunnin ajaksi.

Ilmaisutaidon opetuksen ansiosta yläkoulun puolelta tarpeelliset tilat yleensä löytyvät, mutta alakouluista ne useimmiten puuttuvat. Mainittakoon, että Jyväskylän normaalikoulun piirustuksiin sisältyi alkuvaiheessa draamaluokka. Myöhemmin se poistettiin suunnitelmasta.

Jyväskylän Ruusupuistoon valmistuvaan uudisrakennukseen sijoittuvat sekä Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos että Koulutuksen tutkimuslaitos. Olisikin toivottavaa, että tilaohjelmaan sisällytettäisiin myös draamaluokka, ’mahdollisuuksien tila’, jossa tulevaisuuden opettajat voitaisiin perehdyttää toiminnallisten opetusmenetelmien käyttöön.

Erityisesti yläasteen oppilaat hyötyisivät toiminnallisista menetelmistä. He elävät vaihetta, jossa persoonallisuuden piirteiden hahmottumiselle tulisi olla tilaa.

Meidän draamakasvattajien on luotettava siihen, että nuorten kokeman toiminnan tarpeen pohjalta nousee uudenlaista oppimiskulttuuria vaativa sisäinen huuto. Draamaopettajien työssään saavuttamat tulokset osoittavat oppiaineen ja toiminnallisten opetusmenetelmien tarpeen. Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta esittää toivomuksen: “Koulu on saatava lähemmäksi nuorten maailmaa” (Suur-Jyväskylän lehti 5.2.). Toiminnalliset opetusmenetelmät tukevat osaltaan tätä toivetta. Kun ajattelutapa muuttuu, niin myös toimintatavat muuttuvat.

Erkki Laakso

KT, draamapedagogiikan lehtori (emeritus)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Eroja eri alueiden välillä pitää kaventaa

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lukijan kuva

Lukijan kuva

Honkonen ja keskusta ovat unohtaneet suomalaiset

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.