Olisiko jo aika tehdä Fixit?

Kreikan kolmannen tukipaketin lähestyessä alkaa vannoutunutkin euron kannattaja huomata yhteisvaluuttaan toteutusvaiheessa syntyneet valuviat. Suurin niistä on euron poliittisuus.

Yhdysvaltain dollaria vertailukohtana käytettäessä huomaa melko selkeästi, että näennäisestä itsenäisyydestään huolimatta Euroopan keskuspankin (EKP) liikkumavara itsenäisen pankkitoiminnan harjoittamiseen on kapeampi kuin mitä pitäisi.

Yhdysvalloissa Federal Reserve System (FED) päästi vuonna 2008 Lehmann Brothersin konkurssiin koko maailmantaloutta järisyttävin seurauksin. Vaihtoehtona olisi ollut omien sääntöjen rikkominen, johon FED ei suostunut. Euroopassa EKP näyttää pitävän Kreikan pankkeja pystyssä oman toimivaltansa rajoja hipovalla tavalla poliittista agendaa tukeakseen.

Kreikalle tulossa olevan jopa 86 miljardin euron tukipaketin riittämättömyyteen on jo Kansainvälinen valuuttarahasto IMF puuttunut tuomalla esille kolme skenaariota velkojen helpottamisesta. Käytännössä niissä perustettaisiin tavalla tai toisella mekanismi, jossa pysyvästi siirryttäisiin keskinäiseen vastuuseen toisten euromaiden veloista.

Yksi vaihtoehdoista IMF-skenaarioissa kertoo tämän selvästi, kun ehdotetaan kaikille euromaille suoria budjetista tulevia rahansiirtoja Kreikan budjettialijäämän kattamiseksi tai vaihtoehtoisesti lainanlyhennysten lykkäämistä vuoteen 2056 asti. Samaan aikaan jo uutisoidaan Italian valtionvelan kasvaneen ennätyslukemiin ja ylittäneen 2,2 triljoonaa euroa eli 132 prosenttia Italian bruttokansantuotteesta. Tämä luo pelkoa seuraavasta tuettavasta.

Suomen liittyessä euroon tavoiteltiin vakaita markkinoita, joissa kansantaloutemme ja vientimme voisi turvallisesti kasvaa. Taustalla olivat 1990-luvun alun laman ja sitä edeltäneen epäonnistuneen ja epärealistisen revalvointipolitiikan kauhut poliitikkojen ja Suomen Pankin päättäjien mielissä.

Vakaus on kenties valuuttakurssin osalta toteutunut, mutta vienti euromaihin on laskenut 31 prosenttia.

Niinpä Fixit eli Suomen eroaminen eurosta voisi olla mielenkiintoinen skenaario, jos se toteutettaisiin harkitusti eikä Kreikan kaltaisen, vuosia jatkuneen kurjistumisen seurauksena.

Jos ottaisimme käyttöön oman uuden valuutan, nimeltään vaikka urkki ja sitoisimme sen pariksi vuodeksi euron kurssiin, suomalaisilla yrityksillä olisi aikaa järjestellä euromääräiset velkansa urkki-veloiksi. Sitten toteutettaisiin vuosittain 10 prosentin devalvaatio, kunnes suomalaisen vientiteollisuuden kaipaama kilpailukyky on saavutettu.

Markkinat saattaisivat toki pyrkiä devalvoimaan urkkia omaan tahtiinsa, mutta se ei nykyisessä tilanteessa olisi pahitteeksi, kilpailukykyähän se vain parantaisi.

Kenties kilpailukyvyn parantuessa kansantalouden kestokyky myös paranisi sen verran, että osasta suunniteltuja leikkauksia voitaisiin luopua.

Jouko Tossavainen

eCommerce Manager

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.