Ollaan ylpeitä omistamme!

Jyväskylän kaupungin eläkkeelle jäävä talousjohtaja Ari Hirvensalo esittää läksiäishaastattelussaan (KSML 29.6.) kaupungin oman teatterin ja orkesterin korvaamista vierailutoiminnalla.

Jyväskylän kaupunginteatterin ja Jyväskylä Sinfonian asema kaupungissa on vahva. Teatterin ensi-illat saavat myönteistä palautetta ja katsojaluvut ovat nousussa. Sinfonia on vuosien ajan täyttänyt salit äärimmilleen. Teatterin yhteistuotanto ”Miehen kylkiluu” on valittu Tampereen Teatterikesän pääohjelmistoon, ja Sinfonialle myönnettiin kuluvana vuonna kaupungin korkein kunnianosoitus Jyväskylä-mitali.

Jyväskyläläisillä on syytä olla ylpeitä kaupungin omista kulttuurilaitoksista. Teatterin tuotannoilla on keskisuomalainen erityispiirre, joka kiinnostaa alueen yleisön lisäksi matkailijoita, ja jo nyt yleisöä palvellaan kiinnostavilla vierailuilla. Paikallisen yhteistyön lisäksi Jyväskylä Sinfonia tuo taiteilijavieraiksi alan ehdottomia huippuja kotimaasta ja ulkomailta.

Teatteri ja orkesteri tekevät vakituisina paikallisina toimijoina myös paljon vaikuttavaa kulttuurityötä, joka ei näy suurelle yleisölle.

Osallistamme erityisryhmiä, teemme kulttuurikasvatustyötä lasten ja nuorten parissa, vierailemme hoitolaitoksissa ja lähialueilla. Yleisötyömme tavoittaa tuhansia esitysten ja konserttien ulkopuolella, markkinointimme vahvistaa Jyväskylän mainekuvaa ja työntekijämme osallistuvat asukkaina keskisuomalaiseen kulttuurielämään – taidelaitosten vaikutus säteilee laajalle.

Hirvensalon näkemyksen mukaan pelkästään vieraileviin ryhmiin perustuvalla toiminnalla voitaisiin saavuttaa enemmän kuulijoita. On kuitenkin mahdotonta nähdä, miten kaikki edellä kuvattu saataisiin toteutetuksi yhtä monipuolisesti, vaikuttavasti, taiteellisesti korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti ilman paikallisia kulttuurilaitoksia. Hirvensalon kehittämisideat perustuvat puutteellisiin tietoihin kulttuurilaitosten toiminnasta ja tuotantoprosesseista sekä arvoihin, joissa alueellisella kulttuurilla ei ole sijaa.

Teatteri ja orkesteri ovat merkittäviä työllistäjiä kulttuurialalla, ja tutkimusten mukaan kulttuuriin sijoitettu euro palautuu alueen elinkeinotoimintaan moninkertaisena. Lisäksi valtio rahoittaa teatterin ja orkesterin toimintaa valtionosuuksin noin 2,2 miljoonalla eurolla vuosittain. Vierailutoiminnalle vastaavia rahoitusmekanismeja ei ole olemassa.

 

Hirvensalonkin kannattama kulttuuritoimijoiden yhteisiä tilaratkaisuja selvittävä Jyväskylän Sydän -hanke on osoitus hänen kaipaamastaan rohkeasta ajattelusta. Ajanmukaisissa ja toimivissa tiloissa kulttuurilaitokset pystyvät kehittymään ja tuottamaan ainutlaatuisia elämyksiä.

Kulttuurista voi muodostua Jyväskylän keskeinen menestystekijä. Mutta kulttuurityö tarvitsee paikalliset tekijänsä!

 

Hilkka Hyttinen, teatterinjohtaja

Jyväskylän kaupunginteatteri

Nikke Isomöttönen, vs. intendentti

Jyväskylä Sinfonia

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Jos historia ei opeta, se rankaisee

Missä viipyvät teot Keski-Suomelle?

Yhteinen aika vanhempien kanssa on lapsen oikeus

Lyhyet

Mitä kuuluu Jyväskylän kulttuurikaupungille?

Budjettinäytelmä toistuu jälleen

Pelastetaan tämä maapallomme!

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.