Omaishoitaja valvoo silloinkin kun valtiokoneisto nukkuu

Omaishoitajuus on yhteiskunnallisesti ja sosiaalisesti tärkeä luottamustehtävä, jonka merkityksen yhteiskunta on herännyt näkemään vasta viime vuosina. Omaishoitajan työpäivä sisältää henkilökohtaisen avustamisen koko työnkuvan erotuksella, että hoidettava on hänelle usein biologinen läheinen ja erityisen arvokas lähimmäinen.

Työpäivä ei pääty silloinkaan jos avustettava on nukahtanut – ellei hänellä ole sijaishoitajaa. Omaishoitaja toimii usein myös avustettavan pääasiallisena kuntouttajana. Näin toimii esimerkiksi vammaisen lapsen vanhempi tai vammautuneen puolison aviopuoliso.

Osa omaishoitajista on joutunut jättämään päivätyönsä pysyvästi. He elävät tuella, jota ei makseta palkkana, vaan palkkiona. Valtio ja kunnat ovat ulkoistaneet omaishoidon yksityisen sektorin perheille, tuottaen sillä itselleen jopa 2,8 miljardin euron vuosittaiset säästöt jo pelkästään ikäihmisten hoidossa.

Kansallinen omaishoidon kehittämistyöryhmä haluaa tulevaan hallitusohjelmaan kirjattavaksi uuden lain sopimusomaishoidosta. Uusi laki sisältäisi ehdotuksen esimerkiksi omaishoidon tuen yhdenvertaisista myöntämisperusteista, tuen uudesta maksajasta, omaishoitajien määrän merkittävästä lisäämisestä sekä riittävästä vapaa-ajasta.

Kristillisdemokraatit ovat lisäksi esittäneet eduskuntavaaliohjelmassaan, että hoitopalkkio muutettaisiin verovapaaksi ja että sen tulisi kartuttaa eläkettä riittävästi. Virallisesti omaishoitaja pääsee eläkkeelle vasta 68-vuotiaana – viimeisin eläkeuudistusesitys 2014 seurasi kaukoviisaasti omaishoitajalle oletetun eliniän karttuman kaavaa. Tutkimukset vahvistavat auttamisen lisäävän elinikää ja tekevän ihmisestä onnellisemman.

Omaishoitajan sanotaan elävän pysyvästi onnellisen laman tilassa. Koska hoitopalkkio on varsin vaatimaton, hoitaja joutuu usein turvautumaan säästöihinsä.

Pääoma pankissa ei pääse kasvamaan negatiivista korkoa. Se joudutaan uhraamaan hyvinvointiyhteiskunnan ahneudelle ja kateudelle siitä hyvästä, että omaishoitaja osaa tehdä työn vielä paremmin. Omaishoitaja osaa ja voi kaiken, sillä hän rakastaa asiakastaan. Hän on työssään liian hyvä.

Vaativan työn lisäksi omaishoito on yhteiskunnalle ruohonjuuritason työllistäjä – etenkin kyvyssään integroida nuoria opiskelijoita työelämään. Moni hoiva-alan opiskelija on saanut sijaishoitosopimuksen kautta yhteyden yhä uusiin työnantajiin, kun perhe on suositellut hoitajaa palvelusäätiöiden palkkalistoille. Monet ovat suorittaneet ammattinäyttöjä tai kartuttaneet opintopisteitään omaishoitoperheissä.

Tulevan hallituskauden aikana omaishoidon kansallisella kehittämistyöryhmällä on käsissään sosiaalinen innovaatio, jonka yhteiskunnallinen arvo tulee päivittää myös koulutus- ja työllistämispoliittisena arvonkartuttajana. Omaishoidon yhteiskunnalle tuomat säästöt ovat tuottoa, joka tulkitaan yhä liiaksi negatiivisen koron kautta: maksan yhteiskunnalle siitä, etteivät he tee työtäni.

Mia Puolimatka

KT, omaishoitaja

kansanedustajaehdokas (kd.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Eläkeläiset, pysykää eläkkeellä!

Arjen taitoja kouluopetukseen

Hyviä kohtaamisia maahanmuuttajien kanssa

Koulu on tuuliajolla, koska kukaan ei johda uudistusta

Ohdakepehonen. Kuva: Sirpa Jyske

Lukijan kuvatHaarapääskyt. Kuva: Tarja Kouvo

Vihreiden ja keskustan nuoret ottamassa eläkeläisiltä

Nokkosperhonen. Kuva: Maarit Siitonen

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.