On aika sanoa ei suurlukiolle

Jyväskylän kaupunginvaltuusto kokoontuu 25.1. klo 18.00. Asialistalla on yksi varsinainen asia, muuan kaavamuutos. Siitä vallitsee laaja yksimielisyys. Lautakunnissa todetaan sitten joitakin henkilömuutoksia. Se on viiden sekunnin asia. Siinä viralliset asiat. 75 valtuutettua on työllistetty ”ei millään”, mutta kustannuksia syntyy. Samaan aikaan kaupunkilaisia askarruttavat monet sellaiset asiat, joista valtuuston työjärjestyksessä ei näy jälkeäkään. Ne on putsattu erilaisiin ”himmeleihin”. Kaupungin lukiokysymys on yksi tällaisista asioista.

Vastauksen kysymykseen muodostetaanko Jyväskylään kaksi Suomen suurinta lukiota kaupunki on siirtänyt koulutuskuntayhtymän ja sen alaisten liikelaitosten ratkottavaksi. Toki sivistyslautakunnalta lausuntoa pyydetään ja tiukan paikan tullen kaupunginhallitukselle asia sitten alistetaan. Mutta ”kiireiselle” valtuustolle linjanveto tässä 2400 lukiolaiselle, heidän perheilleen ja koko kaupungille niin tärkeässä asiassa ei kuulu!

Suomessa on tällä hetkellä vajaat 400 lukiota. Niistä kahdessatoista on yli 1000 oppilasta, kahdessa suurimmassa, (ilman iltalukiota) eli Järvenpään ja Tikkurilan lukioissa noin 1200 oppilasta. Koulutuksen useimpien ammattilaisten, opettajien ja tutkijoiden ja mikä tärkeintä oppilaiden ja ilmeisen monien perheiden kanta ei puolla suurlukioita Jyväskylään. Silti tuollaisiin 1200 oppilaan kouluihin tähtäävä malli on jyllännyt.

Jyväskylä tarjoaa jo nyt muuta maata laajemmat valinnaisuuden mahdollisuudet. Yhteydet ammattiopistoon ovat toimineet ja ennen kuntayhtymää. Ja yhteistyö kaksoistutkinnoissa toimii. Sitä paitsi, oppimistulosten kannalta suuria kouluja ei ole todistettu parhaiksi. Päinvastoin, viime vuonnakin Keski-Suomen toiseksi paras lukio yo-kirjoituksilla mitaten oli yksi maakunnan pienimmistä lukioista. Oppilaiden sosiaalistumisen kannalta suuri koulu on lisäksi pienempää koulua haastavampi.

Jyväskylän päättäjien on aika sanoa ei suurlukioille ja kyllä Jyväskylän Lyseolle sen historiallisessa tehtävässä. Yli 130000 asukkaan kaupungissa suorastaan pitää olla ”tarjolla ja kilpailemassa” useampia lukioita. Mitä kustannuseroihin eri vaihtoehdoissa tulee ne eivät voi olla kovin suuria eikä VOS:n tarvitse oppilaskohtaisia kustannuksia koulukaupungissa kattaakaan.

Samat voimat, jotka ajavat Suomeen suurkuntia, tuntuvat olevan myös suurkoulujen kiivaimpia kannattajia. Linja on mielestäni ehdottomasti väärä.

Muuten joudun tunnustamaan, että minun on ollut tavattoman vaikeaa ymmärtää miksi lukiokoulutus on laitettu kuntayhtymään ja sen liikelaitokseen. Suomessa vastaava ratkaisu on todellinen harvinaisuus ja vain viidellä paikkakunnalla lukiosta vastaa kuntayhtymä.

Mauri Pekkarinen

kansanedustaja

kaupunginvaltuutettu (kesk.)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.