On lupa lentää lainasiivin

Irina Noramies, kirjoituksessasi Kasvu ihmisyyteen (Keskisuomalainen 30.5.) käsittelit aiheita, joita itsekin olen paljon pohtinut.

Kirjoitit, että lapsi kantaa sisällään salaista käsikirjoitustaan.

Meille itsekullekin muodostuu jo nuorena elämämme ulkoinen käsikirjoitus. Mieleeni on jäänyt nuoremman poikani kirjoitelma lukioajoilta. Se oli muistaakseni filosofian essee, jonka aiheena oli elämän odotukset. Siinä hän kertoi haluavansa ensin ammatin ja sitten tapaavansa tytön, jonka kanssa voisi perustaa perheen. Tämä ns. ulkoinen käsikirjoitus on toteutunut – vaikea sanoa, mikä on sen salatun käsikirjoituksen osuus.

Kaikki kuitenkin tiedämme, ettei elämämme yleensä suju tämän ulkoisen käsikirjoituksemme mukaan. Kohtaamme pettymyksiä, suruja, joskus lähes ylitsepääsemättömiä vastoinkäymisiä. Itse olen usein turvautunut termiin ”lainasiivet” ja jakanut tätä ajatusta myös vaikeuksissa oleville läheisille. Tämä ajatus on peräisin Göran Schildtin nuoruudenmuistelmista Lainasiivin. Siinä GS kertoo, kuinka hän noin kolmevuotiaana näki, kun kesähuvilalla keittäjä katkaisi kukolta kaulan.

Hän sai ajatuksen, että voisi lentää kukon siivillä. Hänen yöpaitaansa ommeltiin siivet, ja hän kiipesi huvilan korkeille portaille. Suuren todistajajoukon edessä Göran yritti hypätä portailta, mutta hänen pettymyksensä ja häpeänsä oli suuri, kun hänen jalkansa eivät irronneet portaista. Siivet eivät kantaneetkaan.

Shildt on pohtinut tätä tapausta aikuisena ja tullut siihen tulokseen, että hän kohtasi tuolloin ensi kertaa ongelman, josta sittemmin tuli keskeinen hänen elämässään. Hän oli sitä mieltä, että vastoinkäymiset laukaisevat ihmisessä biologisen puolustusmekanismin ja pakottavat elävän olennon tekemään kaikkensa selviytyäkseen. Eli paradoksaalista kyllä, onnettomuudet voivat olla toivottavia ja pitemmän päälle hyödyttävät ihmistä enemmän kuin se ristiriidaton ja ”onnellinen” elämä, jota kaikki niin hartaasti tavoittelevat.

Onnettomuuksia tulikin vastaan: suurin niistä oli se, kun GS haavoittui sodassa pahasti alaruumiiseensa. Noin vuoden sairaalassa olon ja lukuisten leikkausten ansiosta GS sai takaisin mieskuntoisuutensa, mutta ei pystynyt koskaan tulemaan isäksi. Myöhemmin GS totesi, ettei hän sopeutunut yhteenkään kollektiiviin ja että hän oli aina ollut huono omaksumaan elämän koodeja. Hän oli usein saanut seistä pettyneenä portailla kukon elottomat lerppusiivet yöpaidan selässään.

Mutta mistä tuli kuitenkin Schidtille pelastus, niin että hän myöhemmin väitteli tohtoriksi Cèzannen maalaustaiteesta, kirjoitti lukuisia matkakirjoja ja oli arvostettu Kreikan tuntija? Mistä hän sai lainasiivet, joilla pystyi lentämään? Hän kertoi olleensa estynyt, joskus täysin lukossa, kun teki jotakin, jossa tunsi olevansa vieraassa roolissa. Hän sai avun niin yksinkertaisesta asiasta kuin purjehduksesta. Se auttoi häntä sulautumaan nykyhetkeen; tätä ilmiötä hän nimitti elämänvirraksi.

Niin, meillä on todellakin lupa lentää toisten siivin silloin, kun omamme eivät kanna.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.