Onko Suomi uuden ajan vihreän kullan maa?

Eduskunnassa on käsitelty asiantuntijoita kuullen hallituksen vuoteen 2030 ulottuvaa energia- ja ilmastostrategiaa.

Talousvaliokunta laati laajalla hallitus-oppositiorajat ylittävällä pohjalla oman mietinnön. Eduskunta hyväksyi mietinnön linjaukset 31.5.

Demarit antavat arvoa laajan yhteisymmärryksen aikaansaamiselle. Viime hallituskaudella tehtiin parlamentaarisesti ja yksimielisesti energia- ja ilmastokomiteassa pidemmän aikavälin tiekartta. Tuolloin vielä vihreätkin olivat mukana, nyt he eivät yhteiseen linjaan yltäneet. On tärkeätä, että energia- ja ilmastopolitiikassa kyetään yli vaali- ja hallituskausia ulottuvaan pitkäjänteiseen yhteisymmärrykseen.

Suomen energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kehystää EU-tavoitteet ja erityisesti Pariisin ilmastosopimuksen asettamat velvoitteet. Uutinen Yhdysvaltain irtautumisesta Pariisin ilmastosopimuksesta on suuri takaisku. Työtä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava päättäväisesti.

Sen ohella, että energia- ja ilmastostrategia tarjoaa mittavia haasteita myös Suomelle, antaa se myös uusia mahdollisuuksia Suomelle viennille ja työllisyydelle panostamalla innovaatioihin, tutkimukseen ja viennin edistämiseen mm. älykkäiden sähköverkkojen kehittämisessä, kiertotaloudessa, energiatehokkuudessa, ympäristöteknologiassa, vesien puhdistuksessa sekä arktisessa ympäristöosaamisessa.

Energia- ja ilmastostrategia nojaa siihen, että uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta nousisi yli 50% 2030 mennessä. Selonteon vaikutusarvioiden perusteella uusiutuvan energian osuus kasvaisi jo vuoteen 2020 mennessä 43%.

Suomen kunnianhimoinen tavoite on puolittaa fossiilisten energialähteiden käyttö vuoteen 2020 mennessä. Suomi nojaa biopolttoaineiden ja puunkäyttöön energiatuotannossa.

On monia syitä korostaa, että puuraaka-aine, ainespuu, pitää ensisijaisesti käyttää korkean jalostusasteen tuotantoon ja vientiin, eikä polttoon. Myös puurakentamisen lisääminen on kestävää ilmastopolitiikkaa.

Tutkijoiden esittämä huoli metsien hiilinielujen pieneneminen liiallisesta hakkuusta on otettava tosissaan. Ilmastopolitiikan asiantuntijaryhmä varoitteli, että metsien käytön tuntuva lisääminen voi kasvattaa kasvihuonepäästöjä.

Tavoite, että liikenteen polttoaineen sekoitevelvoite nostetaan 30% vuoteen 2030 mennessä on vähintäänkin kunnianhimoinen. Siksi demareiden aloitteesta talousvaliokunnan lausumaan lisättiin myös ponsi siitä, että 30% jakeluvelvoitteen kustannusvaikutukset kuluttajille, elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle tulee tarkemmin jatkoselvittää. Kustannukset tulevat joka tapauksessa nousemaan.

Talousvaliokunta halusi tuoda esille, että ydinvoiman merkitys Suomen energiastrategiassa on tärkeä, noin 18% koko energiakäytössä.

Maakaasumarkkinat tulevat vapautumaan vuoteen 2020 mennessä. Maakaasun osuus energian kokonaiskulutuksesta on noin 6%. Tarkoitus on yhdistää Suomen ja Viron maakaasuverkostot. Kaasuputkiyhteyden rakentaminen Suomen ja Viron välille ei vielä ole riittävä ratkaisu eurooppalaiselle kaasuverkostolle.

Liikenteen sähköistäminen on globaalisti kasvussa. Suomen tulee olla hereillä ja aktiivinen sähköautojen käytön lisäämisessä ja sitä tukevan jakeluverkoston kehittämisestä. Joidenkin arvioiden mukaan sähköautot voivat jo 2025 mennessä olla polttomoottoriajoneuvoja edullisempia.

Vähäpäästöisten autojen verotusta tulisi myös keventää. Romutuspalkkion uudelleen käyttöönotto olisi myös ilmastopoliittisesti perusteltua.

Talousvaliokunta tunsi huolta hallituksen linjauksia enemmän sahateollisuuden puru- ja kuorivuorien kasvusta ja edellytti hallitukselta toimia ongelman ratkaisemiseksi sekä nosti kierto- ja jakamistalouden mahdollisuudet hallituksen linjauksia merkittävämmäksi.

Kiertotalous on maailmanlaajuisesti suurempi kehityspolku kuin biotalous. Suomi on jo nyt kiertotalouden kehittämisessä Euroopan kärkimaita. Suomen tulisikin ottaa tässä asiassa eurooppalainen johtajuus ja aloitteellisuus osana energia- ja ilmastopolitiikan sekä uuden ajan elinkeinopolitiikkaa.

Arvioiden mukaan kiertotalous voi kasvattaa kansantaloutta jopa 2,5 miljardilla eurolla ja sen työllistävä vaikutus Suomessa on kymmeniätuhansia työpaikkoja vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalous on sekä energia- ja ilmastopolitiikkaa ja uuden ajan elinkeinopolitiikkaa.

Energia- ja ilmastopolitiikka on myös EU:ssa yhä tärkeämmällä sijalla. Myös keskustelu eurooppalaisesta uuden ajan teollisuuspolitiikasta nousee vahvasti EU käsittelyyn.

Suomen tulee olla poikkeuksellisen aloitteellinen älykkään, innovatiivisen uuden ajan teknologiapolitiikan hahmottamisessa. Suomi tarvitsee vienti- ja osaamisperusteista kasvua. Suomi voi eurooppalaisessa elinkeinopolitiikassa olla eturintamassa biotalouden innovaatiossa, kierto- ja jakamistalouden kärkimaana sekä digitaalisen talouden edistämisessä.

Lauri Ihalainen

kansanedustaja (sd.)

Pihtipudas / Helsinki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Venäjä, idästä ei mitään uutta

Myös yksityishenkilöiden veronkierto estettävä

Masennuksesta ja surusta

Lyhyet

Tulevaisuuden työelämä kaipaa ”sosiaalisia nörttejä”

Lyhyet

Jätemaksu peritään moneen kertaan

Ilmastoasiat pöydälle, nyt!

Lyhyet 20.6.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.