Onko lapsella aikaa leikkiä?

Tänään vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Päivän teemana on lapsen oikeus leikkiin.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Sopimuksen perusta luotiin 1924, jolloin todettiin lapsuuden itsessään olevan tärkeä. Myöhemmin tehtiin merkittävä sopimus lasten oikeuksista, joka on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeusasiakirja.

Arvostaako yhteiskuntamme lasten itsensä luomaa leikkiä? Annammeko sille tarpeeksi aikaamme, rauhaa ja tilaa.

Kovat arvot tekevät meistä helposti voimattomia ja väsyneitä emmekä jaksa olla läsnä lastemme arjessa. On helpompi pysyä hiljaa ja luottaa siihen, että yhteiskunta hoitaa puolestamme kaiken.

Voimme kuitenkin vaikuttaa asioitten kulkuun, jos tahdomme. Ennenkin on voitu.

Tiedämme leikistä, että se vie lapsen luovaan, mielikuvitusrikkaaseen salaperäiseen maailmaan ja se on yhteistä kaikille maailman lapsille. Leikki avaa oven toisten lasten yhteyteen. Se on lapsille monien taitojen harjoitusareena, jossa jäsennetään minuutta, muita ihmisiä, elämää ja harjoitellaan sosiaalisia taitoja. Aikuisten ymmärrys ja tuki lasten elämässä on ratkaisevan tärkeää, niin kotona kuin sen ulkopuolellakin.

Ajankohtainen asia tällä hetkellä lasten kannalta on vireillä oleva varhaiskasvatuslaki. Hallitus on luvannut hoitaa sen tällä hallituskaudella. Lailla on kauaskantoinen vaikutus lasten elämään. Täpötäydet hoitopaikat, vaihtuvat ryhmät ja hoitajat eivät sovellu pienille lapsille, vaan he tarvitsevat ympäristöjä, joissa voivat leikkiä ja elää arvokasta varhaislapsuuttaan turvallisten aikuisten kanssa. Rauhassa ja pienessä ryhmässä.

Nyt mitataan suomalaisten kansalaisten ja päättäjien kypsyys ja arvot lasta kohtaan. Tulevaisuutta luodaan jo ruohonjuuritasolla. Hyväkään koulutus ei auta, jos inhimillisyys on kadonnut.

Lapsen sisäinen maailma rakentuu konkreettisen leikin kautta. Hän peilaa todellisuutta leikeissään. Yksin leikkiminen rakentaa ja vahvistaa itsetuntoa ja mahdollistaa omien lahjojen ja vahvuuksien löytämistä ja kasvattamista kuten yhdessä leikkiminen, joka tarjoaa myös yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.

Lapset oppivat myös toisiltaan. Minuus rakentuu pala palalta niistä aineksista, jotka lasta ympäröivät ja sieltä löytyy leikin ainekset ja oppimisen perusta.

Ympäristö on kuin savea, mistä lapsi muovaa itseään. Rakkaus ja välittäminen on elämää edistävä voima. Lapsen kasvupotentiaali toteutuu siinä määrin, kuin ympäristö vastaanottaa hänen mahdollisuuksiaan.

Minuuden kehittyessä luottamus itseen kasvaa ja lapsi yltää yhä vaativampiin suorituksiin. Kokemuksen karttuessa lapsen näkemys laajenee ja tyytyväisyys lisääntyy. Hänelle syntyy omakohtainen kokemus elämästä, jossa on itse osallisena ja johon voi vaikuttaa. Lapselle muodostuu tunne rakkaudesta elämää kohtaan, jota kiitollisuus siivittää.

Oman identiteetin rakentuminen on viimeinen etappi lapsuutemme kehitysvaiheissa kohti itsenäistä elämää. Omia lahjojaan käyttämällä tuntee itsensä onnelliseksi ja innostuneeksi. Silloin voi hyväksyä itsensä ja toiset ihmiset sellaisina kuin he ovat, vertaamiselta, arvostelemiselta, latistamiselta ja kilpailulta katoaa pohja. Syntyy arvopohja, joka kantaa elämää, eikä satuta tai tuhoa muita ihmisiä tai ympäristöä.

Parhaimmillaan lasten leikkimisellä ei ole rajoja ja se vie mukanaan. Meno on rentoa ja välillä huilataan odottaen omaa vuoroa. Leikki on elämää ilman stressiä ja olemista siivittää vapauden tunne. Leikkiminen on luovuuden ja ilon lähde läpi elämän.

Sen perusta syntyy lapsuudessa ja sillä on tärkeä tehtävä minuuden rakennusaineena. Se tekee ihmisestä joustavan ja inhimillisen.

Luova mieli ratkaisee monia asioita ja löytää uusia näkökulmia ja luo tulevaisuuden uskoa. Elämä saa olla hauskaa ja nauru pidentää ikää. Aikuisten vastuulla on suojella lapsuutta ja tehdä sitä varten inhimillisiä päätöksiä.

Lapsessa avautuu ovi tulevaisuuteen kuten siemenestä ajan kanssa kasvaa puu lehvistöineen. YK:n Lapsen oikeudet pitää tuoda käytännön elämään. Meillä arvostetaan usein enemmän kuollutta kirjainta, kuin sen eläväksi tekemistä.

Nyt äidit, isät, mummut, papat, päivähoidon ruohonjuuritason työntekijät, kasvatusalan asiantuntijat, opettajat ja päättäjät on näytön paikka tehdä YK:n Lasten oikeuksista totta ja oikeasti arvostaa lasta.

Irina Noramies

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mustamaalaus ei hyödytä Uuraisia

Sateenkaariliike vahingoittaa

Palautussopimusten puute on ongelma

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.