Onko luottamus Suomelle sittenkin sokea piste?

EU:n suurimpana haasteena on palauttaa kansalaisten luottamus sen instituutioihin. Erään lähteen mukaan EU-kansalaisten luottamus EU-instituutioihin on laskenut 58 prosentista (2007) 36 prosenttiin (2013). Suomalaisten osuutta näistä prosenteista ei kerrottu.

Ksml julkaisi 22.4 uutisen, jonka mukaan suomalaiset luottavat keskivertoeurooppalaista enemmän tuntemattomiin ihmisiin. Suomalaiset luottavat siihen, etteivät muut ihmiset halua vahingoittaa heitä tarkoituksella.

Tällainen luottamus on hyvä asia, sillä siitä seuraa psyykkistä hyvinvointia, taloudellista aktiivisuutta ja kasvavaa demokratiaa. Näitä tekijöitä tarvitsemme myös identiteetiltään eheässä Euroopassa.

Suomella on silti ongelma: syrjäytyneet nuoret ja heidän tulevaisuutensa. Euroopassa on tällä hetkellä 14 miljoonaa koulutuksesta ja työstä syrjäytynyttä nuorta.

Ongelman syyt löytyvät myös perheestä, joka tunnetusti välittää lapselle luottamusta ja arvoja – asioita, joita valtio ja markkinatalous eivät osaa eikä niiden kuulukaan välittää. Luottamus kytkeytyy läheisesti ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja päätöksentekoon. Luottamusta tarvitaan myös markkinataloudessa, sillä yritykset ja rahoitusmarkkinat hengittävät ja kasvattavat tuloksiaan – luottamuksen ansiosta.

Valitettavasti perhe on kokemassa inflaation aikamme kilpailukeskeisemmäksi käyvässä yhteiskunnassa – eikä ainoastaan perhepoliittisista syistä.

Mitä olisi perhe ilman isää, jonka puuttuessa lapsen tunnesuhde auktoriteetteihin kehittyisi vain osin ilman peiliä voimaan ja oikeuteen? Mitä olisi perhe ilman biologisia vanhempia, jotka kiintyvät lapseen erityisellä tavalla ja sitoutuvat etsimään hänen parastaan jopa oman mukavuutensa kustannuksella? Mitä olisi perhe ilman totuutta, jota ilman se kompastuu jo pyrkimyksissään hyvään? Mitä olisi yhteiskunta ilman sen heikoimman jäsenen, syntymättömän lapsen ihmisoikeuksia?

Arvot eivät muutu enää merkittävästi varhaisaikuisuuden jälkeen. Luottamuksensa kadottaneet nuoret ovat syrjäytyneet pääosin jo ennen tätä ikää.

Koska postmoderni ihminen tuntee vain suhteellisen totuuden, joka on kyvytön juurruttamaan luovuttamattomia ihmisoikeuksia ihmisten mieliin, se voi jo huomenna olla totuudesta eri mieltä.

Luottava Suomi voi olla postmodernismin näkökulmasta naiivi, mutta yhteiskunnallisten regimenttien olemassaolon turvaamisen kannalta se on kaukonäköinen. Pitkäjänteinen investointi kannattaa, jos kohde on oikea.

Miksi hylätä perheen yhteiskunnallista tehtävää luottamuksen rakentajana ja välittäjänä, jos se saa aikaan kasvua ja ehkäisee nuoria syrjäytymiseltä?

Historiallisesti tiedämme poliittisen uskottavuuden menettävän merkityksensä, jos päätösvalta astuu liian etäälle kansalaisesta. Jos Suomen sokeana pisteenä olisi väärä luottamus ja väärä läheisyys(periaate), sallisimme vakaan mutta sosiaalisesti vastuuttoman rahan, joka määrittelee ihmisen halvimman työn kautta.

Hetkinen, käsittelemmekö ehkä marxilaisen kommunismin sekulaaria negaatiota, joka hajotti perheet niitä hallitakseen?

Aito luottamus, jota suomalainen yhä onneksi kokee, avaa hänen silmänsä tunnistamaan perheen, kasvatuksen ja koulutuksen merkityksen.

Ne vahvistavat ihmisen persoona- ja puskuriarvoa alati tehokkaammaksi muuttuvilla, osin naiiveilta vaikuttavilla euromarkkinoilla. Perheen kuten luottamuksenkin on hyvä pysyä yksityisenä yrityksenä, kuten tähänkin asti.

Mia Puolimatka

kasvatustieteen tohtori,

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.