Onko suomalainen opettajankoulutus korkeatasoista?

Suomen menestyminen kansainvälisissä koulusaavutustesteissä on jälleen saanut palstatilaa (Ksml 7.6.). Nyt aiheen tiimoilta on Suomessa syntynyt saksankielinen teos, jossa PISA-menestykselle haetaan ansioita muualtakin kuin vain laadukkaasta opettajankoulutuksesta.

Teoksessa Suomen koulumenestys nähdään "hyvän kehän" tuloksena, johon ovat vaikuttaneet useat tahot.

Teoksen lähestymistapa on perusteltu ja tervetullut, sillä tähän asti menestymistä on selitetty enimmäkseen korkeatasoisella opettajankoulutuksella, joskus myös muista maista poikkeavalla harjoittelukoulusysteemillä. Mutta mihin ajatus erityisen korkeatasoisesta opettajankoulutuksesta oikein perustuu? Onko puheille katetta?

Ainakin koulun kentältä tulevat viestit kertovat enemmänkin opettajankoulutuksen puutteellisuudesta kuin laadukkuudesta. Moni nuori opettaja ei koe saaneensa riittäviä eväitä varsinkaan uran alkumetreille.

Koulutus on kyllä pitkä ja papereissa laadukas, mutta saadut työkalut eivät välttämättä oikeita nykykoulun haasteissa.

Ilmeisesti meille on tärkeämpää menestyminen kansainvälisissä koulusaavutustesteissä kuin se, että oppilaat, ja jopa opettajat viihtyisivät koulussa paremmin. Parempi viihtyminen tosin voisi tuoda mukanaan jopa entistä parempaa oppimista. Koulusaavutusteissä menestyminen osoittanee, että nykyinen opettajankoulutus antaa varsin hyvät eväät luokkahuoneen sisälle varsinaiseen opetukseen ja oppimiseen, nykymittakaavassa kuitenkin varsin kapealle alueelle.

Heti kun luokkahuoneesta siirrytään laajempiin ympyröihin, ammattitaito joutuu koetukselle. Nykykoulu on kuitenkin entistä enemmän toimintaa myös luokkahuoneen ulkopuolella: se on yhä enemmän erilaisten ihmisten ja ilmiöiden kohtaamista. Perinteisesti opettajankoulutuksessa on opiskelijat koulutettu hallitsemaan ympäröivää todellisuutta.

Kun koulun moniäänisyys on alati kasvavaa, sitä on enää mahdotonta yrittää hallita. Sen sijaan sitä voisi yrittää ymmärtää.

Opettajan työn luonne on muuttunut. Tällä hetkellä sen pitäisi olla enemmän ymmärtämistä kuin hallintaa, enemmän kuuntelemista kuin sanomista.

Nämä eivät suinkaan ole synnynnäisiä taitoja vaikkakin joillakin on niihin parempi edellytys. Opettajankoulutuksen on yhä voimakkaammin kohdennuttava näihin. Mutta miten tämä tapahtuu käytännössä? Koulutuksen pituutta kun ei voi enää kasvattaa.

Pituutta ei tarvitsekaan kasvattaa kun nykyinen koulutus organisoidaan uudella tavalla. Tällaisesta on jo kokemusta Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella ns. integraatiokoulutuksessa. Siinä pirstaleista koulumaailmaa eheytetään laajemmaksi kokonaisuudeksi. Koulutus tapahtuu pienessä ja pitkäkestoisessa ryhmässä, jossa ryhmä on sekä oppimisen väline että kohde.

Tavoitteena on oppia ymmärtämään ryhmässä olemisen ehtoja tutkimalla sekä omaa että toisten olemista ja oppimista.

Ajatuksena on, että tulevalla opettajalla on ohjattu kokemus siitä, mitä hän koulussa menee ohjaamaan eli oppimista ja ryhmässä olemista. Tällä hetkellä opettajat kyllä tietävät kirjoista lukeneena, mitä on ryhmädynamiikka mutta sen ymmärtäminen on astetta kahta vaikeampi, jopa kivuliaampi kokemus.

Opettajankoulutuksella riittää siis haasteita. Se, että koulutus sijaitsee mahdollisimman korkealla asteella, yliopistossa, ei tarkoita välttämättä sitä, että se olisi korkeatasoista. Päinvastoin.

Moinen hokema antaa jopa vääristyneen kuvan opettajankoulutuksemme tasosta ja estää näkemästä koulun ongelmia, joihin opettajankoulutuksemme pitäisi antaa valmiuksia.

Tuudittautuminen korkeatasoisen koulutuksen hokemaan on pään pensaaseen laittamista.

PEKKA RÄIHÄ opettajankouluttaja Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Arjen taitoja kouluopetukseen

Hyviä kohtaamisia maahanmuuttajien kanssa

Koulu on tuuliajolla, koska kukaan ei johda uudistusta

Ohdakepehonen. Kuva: Sirpa Jyske

Lukijan kuvatHaarapääskyt. Kuva: Tarja Kouvo

Vihreiden ja keskustan nuoret ottamassa eläkeläisiltä

Nokkosperhonen. Kuva: Maarit Siitonen

Lyhyet

Lyhyet

Eläkeläiset, pysykää eläkkeellä!

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.