Opettajat koulutuskulttuurin uudistajina

Koulutuskulttuurin uudistamiselle on erityinen tarve työelämän osaamisvaatimusten muuttuessa nopeasti. Koulutusta haastaa myös individualismin ylikorostaminen ja moniarvoisuus, jotka tuottavat ongelmia identiteetin ja itsetunnon rakentumiselle, oman ainutlaatuisuuden ja lahjakkuuden tunnistamiselle ja kehittymiselle. Liian usein lapsissa oleva potentiaali jää huomaamatta ja samalla hukataan mahdollisuus itsensä löytämiseen ja hyvään elämään kasvamiseen.

Kasvatuksen ja oppimisen päämääräksi on nostettava klassisessa mielessä sivistynyt ihminen, jonka identiteetti rakentuu jakamattomasta ihmisarvosta ja vahvasta oman ajattelun syvärakenteiden tiedostamisesta.

Kun omanarvontunto ja itseymmärrys vahvistuvat, yksilö vapautuu olemaan yhteisössä aitona itsenään. Hän sitoutuu heikoimpien puolustamiseen ja auttamiseen, kestävän kehityksen edistämiseen ja ihmisarvoa sekä oikeudenmukaisuutta murentavien voimien vastustamiseen. Lisäksi hänestä kasvaa eheämpi, rohkeasti ja positiivisella tavalla maailmaa muuttava aikuinen.

Koulutuskulttuurin uudistamisen keskiössä on opettaja. Opettajan ymmärrys omista arvoistaan sekä hyvän elämän ja hyvän ihmisen ihanteistaan vaikuttavat ratkaisevasti hänen ajatteluunsa ja toimintaansa.

Lisääntyvä itseymmärrys kasvattaa opettajan kykyä kohdata ja ohjata taustoiltaan erilaisten lasten kokonaisvaltaista kasvua. Lisääntyvällä itseymmärryksellä on merkitystä myös opettajan ammatilliselle uudistumiselle, jolloin oppiaineita koskeva teoreettinen tieto asemoituu uudella tavalla ammattitaidon osaksi.

Opettajat ovat työssään tärkeässä asemassa yhteiskunnallisina kehittäjinä. Yhteiskunnallinen muutos asettaa kuitenkin isoja haasteita opettajien osaamistarpeen ennakoinnille ja sitä kautta myös opettajankoulutuksen kehittämiselle. Siksi opettajat ovat vaarassa jäädä työskentelemään puutteellisin valmiuksin yhteiskunnan, työelämän ja koululaitoksen nopeavauhtisessa muutoksessa.

Opettajilta odotetaan uudenlaista asiantuntijuutta, jossa oppituntien aikana läpikäytäviä laajoja ainesisältöjä tärkeämpää on opettaa oppiaineiden kirkastettu ydinaines ja toimintatavat, joilla uusia oivalluksia ja osaamista syntyy. Opetustyön ytimessä tulisi olla lasten oppimistapojen, itsenäisen työskentelyn, yhdessä tekemisen ja ongelmaratkaisun taitojen opettaminen ja jatkuva harjoitteleminen. Näiden geneeristen taitojen opettamisessa opettajien omilla kyvyillä ja pedagogisilla ratkaisuilla on iso merkitys.

Koska opettajat vaikuttavat oppilaitten tulevaisuuteen toimintatavoillaan, tulisi opettajien osaamista koulutuskulttuurin uudistajina tukea koulutuksellisesti systemaattisemmin. Koulutuskulttuurin uudistaminen edellyttää myös opetussuunnitelmien tietoperustan kirkastamista.

Koulun arjessa on oltava aikaa siihen, että oppilaitten ihmiseksi kasvua tuetaan ja geneerisiä taitoja opetetaan. Riittävän tuen ja ohjauksen edellytyksenä on myös se, että opettajia on riittävästi oppilasmäärään nähden.

Jyri Pesonen

LitT

rehtori, Keuruun lukio

Juha Parkkinen

KT

yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Olisiko Teillä hetki aikaa puhua hiilinieluista?

Turvallisuus vaatii yhteistä tahtotilaa

Lyhyet

Lyhyet

Talouslukuja luettava oikein

Kotouttaminen sanana pitäisi kieltää

Johtaako torso laki hölmöilyyn?

Jyväskylän keskusta ei kaipaa korkeita taloja

Suomalainenkaan liha ei ole ekoteko

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.