Opettajat pyrkivät hyvään

Taas nousi juhlamieli kattoon, kun koulujen päättäjäisviikon perjantaina kävelin Jyväskylän ammattiopiston kevätjuhlaan ja satuin vilkaisemaan kioskin seinästä lööpin, joka juhlapäivän kunniaksi julisti: ”Näin opettajat kurittavat oppilaitaan”.

Kumma kun ei ollut kilpailijalehti ottanut rinnalle omaan lööppiinsä kestokateusaihetta opettajien ylipitkistä kesälomista tyyliin: ”Julkisen talouden kestävyysvaje opettajien ylipitkien lomien syytä”.

Lehtien myynnin maksimoimisesta räväkässä otsikoinnissa tietenkin on kyse, mutta tämän ei soisi tapahtuvat täysin etiikasta, tyyli- tai tilannetajusta piittaamatta.

Lukemattomat ovat ne kerrat kun leipäpuuni tullessa keskusteluissa vastapuolen tietoisuuteen olen saanut kuulla naljailua ”kesä-, heinä- ja elokuusta” ammattikuntani edustajien ammatinvalinnan keskeisimpinä vaikuttimina.

Kuhunkin ammattikuntaan mahtuu ihmisiä laidasta laitaan, mutta eikö kouluvuoden päättävänä iloisena juhlapäivänä olisi syytä antaa kiitosta upeiden valmistuvien nuorten rinnalla myös heidän koulutyönsä ohjaajille, negatiivisen mielikuvien lietsonnan sijaan?

Alppilan koulun kohun pintaan nostamat mielikuvat menneiden aikojen karttakeppiä heiluttaneista kansankynttilöistä ovat toivottavasti jo historiaa. Niin ikään toinen äärilaita, mielikuva uskottavuutensa nuorison silmissä menettäneestä, toimintakyvyttömästä ”reppanaopettajasta”, kuuluu urbaanilegendoiden joukkoon.

Kouluasteesta riippumatta Suomen nuoret viettävät koulupäivänsä pääsääntöisesti pyyteettömästi välittävien ja nuorison parasta ajattelevien, joskus jopa ylitunnollisten arjen ahertajien ohjauksessa.

Jo aikanaan Uno Cygnaeuksenkin peräänkuuluttamaa kutsumusta ja aitoa välittämistä näkee kouluarjessa paljon useammin kuin rankaisemisen, kurin ja auktoriteetin käsitteiden ympärillä vouhkaava media antaisi ymmärtää.

Ja mitä tulee ylipitkiin kesälomiin, niin on syytä muistaa, että opettajat ovat kuluneen kouluvuoden aikana tehneet kesän ajalta palkkansa perustana olevan työajan.

Lisäksi monille opettajille kesä on kouluttautumisaikaa. Missä muussa ammatissa kuulet kollegasi kertovan viettävänsä ”lomansa” ensimmäiset viikot itseään täydennyskouluttaen erilaisilla opettajajärjestöjen kesäkursseilla?

Kuinka moni meistä täysin vastikkeettomasti kuluttaisi aurinkoisia kesälomapäiviään yliopistolla Kasvatuksen historian päivillä kollegoitaan tavaten ja kokemuksiaan vaihtaen – ammatillinen kasvu ja kehittyminen mielessään?

Opetusalalla näitä tarinoita kuulee ja moni elää todeksi elinikäisen oppimisen ihannetta, jota päivätyössään pyrkii kylvämään myös ympäristöönsä.

Esimerkki, innostuminen ja välittäminen ovat tässä työssä parhaita välineitä, joiden avulla ulkoisen kurin ja rankaisemisen tarve tehdään tarpeettomaksi.

Kun kesän päätteeksi sadonkorjuun antimia korjataan varastoihin, aloitellaan kouluissa taas uuden alkavan kouluvuoden sivistyksen kylvötöitä.

Toivottavasti saamme tästäkin sadosta runsaan ja hyvälaatuisen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Seniorikortin hankala uudistus

Saksa jyrää Euroopassa!

Suomen uusin ja rumin?

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Jalankulkija on turvaton tietyömaan kaaoksessa

Mielipide: Kohti kestävää energiatuotantoa

Mielipide: Isännöitsijällä eri näkemys perukirjasta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.