Opettajien palkastako säästöjä?

Opettajien kesäajan palkkaus on taas tullut esille ja valitettavasti etsittäessä säästöjä joidenkin kuntien jatkuvaan rahapulaan. Siksi olisi muistettava sitä, mitä opettajien palkkauksen historiassa on tapahtunut ja kuinka se on kehittynyt.

Kun Uno Cygnaeus 1860-luvulla onnistui tietämyksellään siirtämään opetuksen kirkolta ja pelkästään pojilta valtiolle, perustettiin kansakoululaitos, jonka ylitarkastajaksi Cygnaeus nimitettiin. Opettajille piti määritellä palkkaus, ja päädyttiin siihen, että heille maksetaan kerralla koko vuoden opetustyöstä. Myöhemmin palkka jaettiin kahtia siten, että sekä syys- että kevätlukukaudelta maksettiin vuosipalkan puolikas. Kesältä ei tietenkään maksettu palkkaa. Luontoisetuina vuosipalkan lisäksi opettajilla oli oikeus virka-asuntoon, polttopuihin, lehmän pitoon, kasvimaahan yms.

Vuosien 1926–1958 välissä jossakin vaiheessa valtio päätti jakaa vuosipalkan luvulla 9, joka oli opetuskuukausien määrä vuodessa. Opettaja sai myös valita, jaetaanko hänen palkkansa 9:llä vai 12:lla. Vuonna 1958 tuli voimaan kansakoulun palkkalaki. Esimerkiksi lehmänpito- yms. luontoisedut poistuivat uusilta opettajilta ja virassa jo olleet saivat halutessaan jäädä vanhaan käytäntöön. Kaikille opettajille vuosipalkan jakajaksi tuli 12.

Näin edettiin vuoteen 1972, jolloin voimaan tuli peruskoulun palkkalaki. Palkkaus jäi entiselleen ja lisäksi jokaiselle peruskoulun opettajalle tuli velvollisuus kolmeen viikkoylituntiin. Laki kumottiin vuonna 1985, jonka jälkeen palkkaus määräytyi neuvotellun uuden opetusalan virkaehtosopimuksen mukaan.

Virkaehtosopimuksissakin näkyy, että kyse on vuosipalkasta. Jos opettajalla on ylitunteja, niiden perustana on vuosipalkka. Jos opettaja pitää esimerkiksi kerhoa koululla, vuosipalkan jakajana on 38 eli opetusviikkojen määrä. Jälkimmäinen palkka on suurempi kuin viikkoylituntipalkkio, koska siinä ei makseta kesän ajalta. Tosiasiassa opettajille ei makseta kesäajalta palkkaa vaan vuosipalkka koko lukuvuoden opetustyöstä on vain jaettu 12 osaan.

Kun siis opettaja palkataan tekemään koko lukuvuoden työ, hänelle pitää myös maksaa koko lukuvuoden palkka. Useat kunnat haluaisivat olla maksamatta hänelle kesäajalta palkkaa. Toisin sanoen häneltä otettaisiin pois noin 16,5 prosenttia ansaitsemastaan palkasta. Tällaista menettelyä ei virkaehtosopimus kiellä, koska 1985 alkaneeseen opetusalan sopimukseen kukaan virkaehtosopijoista ei huomannut vaatia erikseen mainintaa siitä, ettei opettajaltakaan saa varastaa. Onneksi on olemassa muuta lainsäädäntöä, joka estää opettajien ja muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden eriarvoisen kohtelun.

Mikäli opettaja on joutunut edellä mainitulla tavalla kohdelluksi ja asuu näin kohdelleessa kunnassa, tarkoittaa se sitä, että normaalin kunnallisveron (esim. 20 prosenttia) lisäksi häneltä on laittomalla toiminnalla otettu lähes sama määrä lisää rahaa. Hänen kunnallisveroprosenttinsa on siis noin 36 prosenttia vain siksi, että asiasta päättänyt kunnallinen kollegio ei halua, että omaa verotusta korotetaan.

Kari Saarinen

koulunjohtaja (eläkkeellä)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.