Opintojen venymisen syyt ovat rakenteissa eivätkä opiskelijoissa

Kari Raivio ja Raimo Sailas puuttuivat korkeakoulutuksen kestoaiheeseen (Ksml 2.2.). Heidän mukaansa opiskelijat keskittyvät vääriin asioihin eivätkä siksi siirry nopeasti työhön pidentämään työuria.

Tutkimukset antavat toisenlaisen kuvan opintojen pitkittymisestä. Nykyopiskelijoilla ei ole enää varaa huolettomaan opiskelijaelämään, josta me vanhemmat ikäluokat voimme nauttia.

Heikentyneet työllisyysnäkymät lykkäävät monen valmistumista. Maisterien työttömyysaste toki on selvästi matalampi kuin alempia tutkintoja suorittaneiden. Työttömyysasteiden vertailu kuvaa kuitenkin huonosti koko todellisuutta.

Tuoreiden maisterien työttömyysaste on noussut koko 2000-luvun ja on viimeisimmän tutkimuksen mukaan 15%. Se vaihtelee kuitenkin aloittain ja lähentelee joillakin aloilla 30%. TEM:n mukaan maisterin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita oli syyskuussa 2014 työttömänä 19 909.

Oman tutkimukseni perustella tiedän, että monet vastavalmistuneet näkevät erittäin suuren vaivan työnhaussa. Satojen hakemusten lähettäminen ei ole tavatonta.

1980-luvulla opiskelleena olen pohtinut, miten oma uskoni ja itseluottamukseni riittäisi tuollaiseen hakuruljanssiin ja toistuviin pettymyksiin. Voin vain ihailla nuorten sitkeyttä!

Kun työmarkkinat eivät vedä, moni säilyttää mieluummin opiskelijan statuksen kuin valmistuu työttömäksi. Opintouratutkimuksemme mukaan ahkerimmat suorittivat runsaassa seitsemässä lukuvuodessa kolme ylempää korkeakoulututkintoa tai yliopistotutkinnon lisäksi muun asteen tutkinnon tai tutkintoja. Kun korkeakoulutettuja on työmarkkinoilla paljon, useilla tutkinnoilla voi erottua.

Työkokemuksen hankkiminen on ehdottoman tärkeää kaikkien tutkimusten mukaan. Nuoret tietävät, ettei pelkällä maisterin paperilla ole arvoa.

Kun työnantajilla on valinnan varaa, he palkkaavat mieluummin oppia työelämästä hankkineen kuin lähtevät kouluttamaan täysin kokematonta valmistunutta. Eniten arvostetaan oman alan työkokemusta, mutta myös muu on eduksi. Missä tahansa työssä oppii työelämän toimintatapoja ja kasvaa vastuuseen.

Pitkät opiskeluajat selittyvät myös järjestelmällä. Tutkija Andreas Walther on havainnut, että hyvinvointivaltiomalli luo perustan siirtymiselle eri koulutusvaiheiden kautta työelämään. Hän kutsuu tätä siirtymäjärjestelmäksi.

Pohjoismaiden järjestelmässä nuoret eivät ole vain tulevaisuuden resurssi, vaan heitä tuetaan kehittymisessään. Siirtymäjärjestelmässämme on tavallista, että paikkaa haetaan koulutuksen vaihdon ja/tai useamman tutkinnon kautta.

Esimerkiksi brittiläisessä liberaalijärjestelmässä opiskeluaika on välivaihe, ja nuoret pyritään saamaan pian tuottaviksi yhteiskunnan jäseniksi. On huomattava myös, että brittiläinen yliopistokoulutus on luonteeltaan varsin yleissivistävää, ja ammatilliset valmiudet opitaan vasta työelämässä. Suomalaiset yliopistosta valmistuneet ovat heihin verrattuna valmiita ammattilaisia ja siirtyvät pian vaativiin tehtäviin, vaikka valmistuvatkin hitaammin.

Koska rakenteisiin vaikuttaminen ja työpaikkojen luominen on hankalaa, syyn hakeminen opiskelijoista voi tuntua houkuttelevalta.

Viisaampaa kuitenkin olisi keskittyä tukemaan opiskelijoiden työllistymistä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa on tehty ansiokasta työtä tämän hyväksi muun muassa moninaisissa työelämähakkeissa.

Päivi Vuorinen-Lampila

korkeakoulutuksen tutkija

Koulutuksen tutkimuslaitos

Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Akkujen metallit kaupan

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.