Opiskelijoilta viedään joustovara

Valtioneuvosto on päättänyt kiristää edelleen opintotuen suoritusvaatimuksia. Syksystä lähtien opiskelijoiden tulee opintotukea nostaakseen suorittaa vähintään 20 opintopistettä lukuvuodessa. Tätä alemmalla suoritusmäärällä tukea ei saa nostaa lainkaan.

Jo nyt vaatimuksena on keskimäärin viiden opintopisteen suorittaminen jokaista nostettua tukikuukautta kohden. Laskennallisesti tämä tarkoittaa 135 työtuntia kuukaudessa, jonka ”saldona” on asumislisä mukaan lukien suurimmillaankin alle 500 euron tuki.

Uuden suoritusvaatimuksen tavoitteena on muun muassa saada opiskelijat valmistumaan nopeammin ja ”ohjata opiskelijaa opintotuen suunnitelmalliseen käyttöön”. Kuinka tuen joustavan käytön estäminen edistää suunnitelmallista käyttöä, kun tuki on jo muutenkin riittämätön? Tavoite syö itseään.

Vähimmäisvaatimus opintojen määrässä ei ota huomioon opiskelijoiden erilaisia ja muuttuvia elämäntilanteita. Esimerkiksi sairastuminen voi viedä opiskelijalta toimeentulon entistä helpommin, sairastumista kun ei voi suunnitella. Myös muu yllättävä elämänmuutos voi romuttaa toimeentulon. Työpaikan vastaanottaminen kesken lukuvuoden ei välttämättä houkuttele, mikäli jo nostettuja tukia joutuu maksamaan takaisin.

Erityisen huolestuttavaa on myös kiristyvien suoritusvaatimusten vaikutus opiskelijoiden yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Merkkejä tästä näkyy jo. Järjestötoiminta ja luottamustoimet vaikuttavat opiskelijan ajankäyttöön, mutta laiskotteluksi tai hyödyttömiksi niitä ei voi sanoa. Kynnys muuhun toimintaan osallistumiseen nousee sitä korkeammaksi, mitä enemmän opintoja velvoitetaan suorittamaan toimeentulonsa eteen.

Nykytasoinen opintotuki ei riittä toimeentulon lähteeksi. Opiskelijan on jo joko käytävä töissä opintojen ohella – tai elettävä velaksi, mitä yhdeltäkään muulta ihmisryhmältä ei edellytetä riittävän toimeentulon turvaamiseksi. Uudet suoritusvaatimukset ajavat opiskelijat entistä ahtaammalle yrittämällä pakottaa heidät putkeen, jossa valmistutaan maisteriksi viidessä vuodessa ja siirrytään suoraan työelämään. Tämä ei kuitenkaan ole monellekaan todellinen mahdollisuus nykyehdoilla, vaikka lainsäätäjä ilmeisesti näin kuvittelee.

Marjukka Huttunen

kaupunginvaltuutettu (vas.)

pj., Keski-Suomen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.