Oppilas on arvioinnin päähenkilö

Kevätlukukausi on päättynyt; sanalliset tiedotteet, todistukset ym.arvioinnit on annettu. Opettajat ovat saattaneet pohtia arvosanoja pitkään kooten näyttöjä oppilaiden osaamisesta pitkin lukuvuotta.

Erityyppinen oppilaiden arviointi on keskeinen osa opettajan työtä. Tällä kohdin opetustyö on hyvin julkista, koska se koskettaa myös koteja ja ennen muuta oppilaita.

Peruskoulussa arvioinnin perimmäinen tehtävä on tukea jokaisen oppilaan oppimista ja terveen itsetunnon kehittymistä, mikä merkitsee muun muassa mahdollisuutta saada yksilöllistä palautetta osaamisesta. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei perinteinen numeroarvostelu tue itsetunnon myönteistä kehitystä.

Arvioinnin pitkäjänteinen kehittäminen onkin ollut koko peruskoulun keskeinen juonne jo 30 vuoden ajan. Erityisesti alakoulussa on lisääntynyt laadullinen arvointi, kuten sanalliset tiedotteet, arviointikeskustelut ja erilaiset itsearviointimuodot. Nämä arviointitavat ovat laajentaneet arviointiin osallistuvien joukkoa; oppilas, vanhemmat ja opettaja kohtaavat "saman pöydän ympärillä". Vastuu oppimisesta on yhteinen asia. Päähenkilö on kuitenkin oppilas.

Kuntien, koulujen ja opettajienkin välillä voi olla eroja arvioinnin toteuttamisessa. Tällä alueella opettajien täydennyskoulutustarve on tutkimusten mukaan suuri. Myös vanhemmat tarvitsevat enemmän tietoa siitä, mihin ja ennen muuta millaiseen oppimiseen arvioinnilla pyritään. Heidän kasvattajan taitonsa ratkaisevat myös osaltaan sen, kehittyykö heidän lapselleen realistinen mutta myönteinen minäkuva ja terve itsetunto.

Terveeseen itsetuntoon kuuluu itsehyväksyntä ja -arvostus sekä luottamus omiin kykyihin ja luottamus tulevaisuuteen. Siihen liittyy kyky arvioida realistisesti omaa toimintaa, suoriutuminen omien kykyjen mukaan, rajojen kunnioittaminen sekä myös muiden arvostaminen ja kyky iloita muidenkin suorituksista.

Avaimet itsetunnon kehittämiseen ovat ennen muuta kasvattajilla; heiltä edellytetään hyvää oppilaan/lapsen tuntemusta, jotta he kykenevät tiedostamaan oman vaikuttamistapansa. Myönteisten puolien korostaminen, lapsen kanssa keskustelu ja lapsen kuunteleminen on tärkeämpää kuin vertailu muiden suorituksiin tai opettajien syyttely ja moittiminen.

Tutkimukset osoittavat selkeästi, että vanhempien ja opettajien yhteistyö turvaa hyvät oppimistulokset ja lasten itsetunnon myönteisen kehityksen.

EIRA KORPINEN kasvatustieteen professori Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lapset ja naiset turvaan al-Holista

Hätähuuto psykiatrisesta sairaanhoidosta Jyväskylässä

Lasikatot pitääkin rikkoa; näkökulma muuttuu

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Viisikko jatkaa seikkailujaan

Turpeen poltto pitää lopettaa nopeasti

Perussuomalaiset valmiita vastuunkantoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.