Oppimisvaikeus ei ole vain koulun asia

Jenni Koivumäki, Paremmin Yhdessä ry:stä, nosti esille tärkeän aiheen mielipidekirjoituksellaan ”Syrjinnästä eroon työelämässä” (KSML 8.9.). Monimuotoisuuden huomioiminen ja yhdenvertaisen kohtelun edistäminen työelämässä on edelleen ajankohtaista mm. maahanmuuttajien, pitkäaikaistyöttömien, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, vanhempainvapaalta palaavien tai kuntoutujien kohdalla.

Olennainen kysymys on: kuinka luomme turvallisen ja osallistavan työympäristön ja -yhteisön sen jokaiselle jäsenelle?

Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää työyhteisöiltä kykyä kuunnella ja ottaa huomioon eri ihmisryhmien erityistarpeita. Joissain tilanteissa tämä voi tarkoittaa positiivista erityiskohtelua tai työympäristön mukautuksia.

Komppaa! Kompensaatiokeinoista apuaskelmia työtehtäviin -ESR-kehittämishankkeen (1.2.2018–31.1.2020) kuntouttavan työtoiminnan Komppaa-ryhmissä keskitytään selättämään niitä haasteita, joita oppimisvaikeudet tuovat työhön pääsemiseksi ja siihen kiinnittymiseksi.

Oppilaitoksissa on todettu, että opiskelijat, joilla on oppimisvaikeuksia, keskeyttävät opintonsa muita useammin ja myös työttömyys on yleistä henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia. Nuoret aikuiset, joilla on oppimisvaikeuksia, ovat pitkäaikaistyöttömiä merkittävästi useammin kuin ikätoverinsa.

Oppimisvaikeus voi ilmetä haasteina kuuntelu-, puhe-, luku-, kirjoitus-, päättely-, ja matematiikkataidoissa. Oppimisvaikeus voi haitata suoriutumista myös työelämässä, sillä kaikkia näitä taitoja tarvitaan päivittäin monissa erilaisissa tilanteissa.

Oppimisvaikeus ei kuitenkaan estä oppimista, kunhan oppiminen tapahtuu henkilölle sopivalla tavalla ja hän saa oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla kohdennettua tukea. Tuen tarve ei siis koske vain koulumaailmaa, vaan myös työyhteisöjämme.

Monet aikuiset ovat löytäneet keinoja kiertää oppimisvaikeuksien aiheuttamia haasteita mm. tekemällä toisin, muokkaamalla toimintaympäristöään tai pyytämällä tarvittaessa apua muilta.

Omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen auttavat myös haasteiden kompensoimisessa. Missä määrin työpaikoilla on mahdollisuus tehdä toisin, käyttää vahvuuksiaan, pyytää apua tai muokata työympäristöä niin, että jokaisella olisi tarpeisiinsa nähden optimaaliset olosuhteet työnsä tekemiseen?

Komppaa-ryhmissä tuemme osallistujia tunnistamaan omaan oppimiseensa ja minäkäsitykseensä vaikuttaneita tekijöitä, huomaamaan omat vahvuutensa, löytämään oppimisvaikeudesta aiheutuvan haitan kompensointikeinoja. Tuemme osallistuja tulemaan ”sinuiksi” oman oppimisvaikeutensa kanssa niin, että siitä rohkenisi puhua ääneen ja pyytää tukea, jos sitä tarvitsee.

Keskeinen kysymyksemme onkin, miten valmiita työyhteisöt ovat vastaanottamaan henkilöitä, jotka oppimisvaikeuksiensa vuoksi tarvitsevat ”positiivista erityiskohtelua” ja millä ehdoilla tämä tapahtuu?

Kaija Peuna-Korpioja

projektiasiantuntija

Aino Alaverdyan

projektipäällikkö

Liisa Mattila

projektiasiantuntija

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mielipide: Kaukolämmön kilpailukyvystä huolehdittava

Mielipide: Liikenteeseen saatava ennakoivaa silmäpeliä

Mielipide: Tasa-arvo ei ole kehollista

Lyhyet

Lyhyet

Korona vallan välineenä?

Mielenterveys- palvelut nyt tiukassa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.