Osana evoluutiota pelko pitää yllä elämää

Pelon kokeminen lienee evoluution vanhimpia kehitysopillisia ominaisuuksia ihmisen ja muun eliöyhteisön perimässä. Pelon tunne herkistää vaistot, tuottaa enemmän tai vähemmän automaattisia reaktioita ja aktivoi toimimaan koetun uhkan voittamiseksi.

Kaikkoava kala, lentoon pyrähtävä lintu tai vaaran kokeva ihminen reagoivat lajityypillisesti selviytyäkseen tilanteesta. Ihmisessä hallitsematon ja erittelemätön pelko voi myös ahdistaa ja laukaista erilaisia jännitystiloja.

Fyysisen uhan torjumiseen on kullakin eliölajilla keinonsa, mutta ihmisellä psykologiseen ja fyysiseen turvallisuuteen kohdistuva pelko on kulttuuriin, kokemukseen ja elämän hallintaan liittyvä prosessi.

Pelko laukaisee mielentilan, jossa ihminen etsii selitystä, hakee turvallisuutta, toimii tai alistuu.

Vaihtoehdot liittyvät elämäntilanteeseen ja kiteytyvät kysymykseen: Miten minulle käy? Usein pelkoon ja turvallisuuteen kytkeytyvät ympäristön reaktiot sekä oma valmius pelon avaamiseen ymmärrettävällä tavalla.

Parhaillaan koko maailmaa koetteleva koronavirusepidemia on nostanut esille kyvyn käsitellä ja suhteuttaa ennalta arvaamattomia ilmiöitä. Aiemmin koettujen kulkutautien riivaama maailma on nyt kohdannut uusia, ajalle ominaisia riskitekijöitä.

Globalisaatio on lisännyt sairauksien ja infektioiden uhkaa, jota verkottuneessa maailmassa on vaikea rajata ja saada hallintaan. Monet palvelujen ja elintärkeiden tuotteiden logistiikkaketjut katkeavat.

 

Yksi nykytilanteen olemukseen liittyvä erikoisuus on viestintä, jonka tuottamia sanomia, oikeita ja vääriä, vyöryy kansan kauhisteltavaksi. Historian aiemmissa kulkutaudeissa oli aina pulaa oikeasta ja riittävästä tiedosta tautien saamisessa hallintaan ja väestön tarvitsemaa informaatiota varte. Elettiin poppamiesten ja tuhonjulistajien aikaa.

Nyt tietoa, oikeaa ja väärää, on liikkeellä liian kanssa, johon liittyy usein sosiaalisen median pauhu, mutta onneksi ei enää korkeudesta putoileva tuomiopäivän julistus.

 

Turvallisuuden käsite ja pelkoreaktiot ovat paljon tutkittuja aiheita ja muun muassa Maslowin tarvehierarkia kertoo ihmisen tarpeesta toimeentuloon, sosiaalisiin kontakteihin ja itsensä toteuttamiseen. Oikeastaan kaikki nämä aiheet ovat nyt realisoituneet eikä siis ihme, että pelko ja turvallisuus nousevat puheissa esille.

Meille iäkkäämmille, rajoitusten lisäksi, naureskellaan talvisota-vertailusta, kun taas tämäkin tapahtuma edellyttää yhteishenkeä.

Toinen oppi sodan ajalta liittyy kriittisten tuotteiden varmuusvarastointiin, jota ylläpidetään poikkeuslain osana.

Lars-Olof Fredriksson
YTM
Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Kuka luo kaupunkiprofiilin?

Musiikkitaloa kohti

Jyväskylän ikuisuusprojektit

Lyhyet

Lyhyet 29.3.

Lyhyet 29.3.

Puhallamme yhteen hiileen, kerrankin me kaikki yhdessä

Kuljemme valoa kohti

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.