Ovatko kotihoidon hinnat vertailukelpoisia?

Jyväskylän perusturvalautakunta päätti kahden kotihoidon alueen ulkoistuksesta. Perusteluna päätökselle todetaan, että kotihoidon tuntihinta kaupungilla on 55,28–98,76 euroa tunnilta ja yksityisen vertailukelpoinen hinta 38,25 euroa tunnilta. Kaupungin kotihoidon työntekijän tuntipalkka on vain murto-osa kokonaiskustannuksesta. Yksityisen osalta suhdetta en tiedä.

Lukuisissa keskusteluissa kotihoidon työntekijöiden ja asiakkaiden sekä muiden kuntalaisten ja luottamushenkilöiden kanssa on noussut esiin esitettyjen tuntihintojen vertailukelpoisuuden uskottavuus. Liikesalaisuuteen vedoten yksityisen ei tarvitse kertoa tietojaan avoimesti. Elääkseen sen tulee kuitenkin tuottaa voittoa, mitä kunnan ei tarvitse tehdä.

Päätöksentekijänä haluan saada asiasta avointa ja perusteltua tietoa. Tiedon puutteessa esitän nyt arveluja ja toivon, että virkamiehet tämän lehden palstalla korjaavat vääriä arvelujani tai vahvistavat niiden oikeellisuuden. Tätä odottavat myös lukuisat kuntalaiset.

Yksityisen tuntihinnan kerrotaan olevan nimenomaan asiakkaan luona käytettyyn aikaan perustuva hinta. Palkattako työntekijät liikkuvat asiakkaan luota toisen luo? Vai saavatko he mahdollisesti matkat verottomina kilometrikorvauksina? Esim. Korpilahdella ja Säynätsalossa matkoihin kuluu runsaasti aikaa. Ilmankos eivät yksityiset halunneetkaan näitä alueita kilpailun piiriin kuten alun perin esitettiin.

Mistä kaikesta koostuu kaupungin työntekijän tuntihinta? Kaupungin palveluohjaajat määrittelevät asiakkaan palvelutarpeen ja tekevät muutokset asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin. Valvonta on myös kunnan viranomaisen työtä. Yksityistämisen myötä sen tarve kasvaa. Näiden kustannusten oletan sisältyvän kunnan kotihoidon tuntihintaan työntekijän palkkakustannuksen lisäksi. Entäpä kaupungin juuri hankkimat mobiililaitteet, koulutukset ja tietojärjestelmät? Ne ovat hyviä asioita, mutta kasvattavat kustannuksia. Miten on vertailukelpoisuus näiltä osin yksityiseen palveluun?

Kaupungin työntekijän tuntihintaan tulee automaattisesti siivu hallinnon ja tilojen kustannuksista. Hallintoa arvelen yksityisellä olevan vähemmän. Mutta eivätkö virkamiehet voi esittää säästöjä kaupungin omaan toimintaan nimenomaan hallinnon osalle? Montako esimiestä tarvitaan, että perustyö kentällä hoituu?

Kun aikanaan kotihoidon alueita lähdettiin ulkoistamaan, kuulin että säästöä tulee mm. tilakustannuksissa työntekijöiden taukotiloista. Huolestuttaa, millaiset mahtavat olla yksityisen palveluntuottajan työntekijöiden työolosuhteet, jos tämä on totta.

Tiedämme, että kaupungin työntekijät ovat ikääntynyttä väkeä. Tämä merkitsee, että työntekijä on palkkauksellisesti uransa huipulla ja ansainnut mm. pitkät lomat. Kotihoidon työ on raskasta, eikä ole yhtään ihme, että iän myötä tulee kremppoja, ja niiden myötä pitkiäkin sairaslomia. Jotta asiakkaat kyetään hoitamaan, tarvitaan sijaisia. Ja sekin maksaa. Kaupungin moraali työnantajana on kyseenalainen, jos näistä syistä ”kalliiksi” käyvä työntekijä halutaan korvata halvemmalla yksityisellä.

Yksityinen voi säästää palkkakustannuksissa käyttäen harjoittelijoita ja opiskelijoita ja palkaten nuoria ja vastavalmistuneita. Lyhyissä työsuhteissa loma- ja sairasajan palkat kertyvät heikommin.

Tässä muutamia seikkoja, joiden epäilen vaikuttavan yksityisen ja kunnan hintojen vertailukelpoisuuteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Pienet kunnat ahdingossa

Joogit vastasaunan lauteille

Lyhyet

Lyhyet

Kuka lopulta kerää rahat vappusatasiin?

Haasteina oppilasmäärä ja kiinteistön soveltuvuus

Tulevaisuus vaatii tekoja

Lukijan kuva

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.