Ovatko lapset oikeasti tervetulleita ravintoloihin?

Lähdin hiljattain kahden lapseni ja äitini kanssa ravintolaan syömään lounasta. Käsitin kyseisen ravintolan olevan suunnattu myös perheille, koska ravintolassa oli lastenlista tehtävineen ja asusteita lasten käyttöön.

Lapsellani on lieviä asperger-piirteitä ja hänen äänenvoimakkuus saattaa nousta välillä hieman. Kuitenkin tavallisesta leikki-ikäisestä lapsesta poiketen hän istui koko ruokailun ajan nätisti omalla paikallaan syömässä ruokaansa eikä saanut kertaakaan itkupotkuraivareita.

Ensimmäisessä lauseessa kun pojan ääni alkoi nousta, asiakaspalvelija seisoikin pöytämme vieressä ja pyysi ystävällisesti hiljentämään äänenvoimakkuutta, koska muut asiakkaat olivat valittaneet kovasta äänenkäytöstä. Omasta lapsestani en ole kuitenkaan vielä löytänyt äänenvoimakkuuden säädintä, jolla voisin kätevästi vaihdella puheen voimakkuutta mieluisalle tasolle. En keksinyt siis muuta ratkaisua kuin poistua ravintolasta.

Lapset puhuvat ja leikkivät aamusta iltaan. Jokainen vanhempi varmasti tekee kaikkensa, että lapsi käyttäytyisi ravintolassa sopivalla tavalla. Silti suuri osa uhmaikäisten lasten ravintolareissuista päätyy jossain vaiheessa itkupotkuraivareihin tai villiintymiseen. Onko tämän takia oikein eristää äidit ja lapset koteihin muita häiritsemästä? Eikö lasten tulisi saada kuitenkin harjoitella sosiaalisia taitoja ja myös ravintolassa käymistä?

Toisin kuin aikuiselta, lapselta ei voi vaatia hiirenhiljaista istumista ravintolassa, koska hän vasta harjoittelee sosiaalisia tapoja. Näitä tapoja hän ei voi oppia, jos ei saa koskaan mahdollisuutta siihen. Useissa maissa lapsia kohdellaan ravintoloissa kunniavieraina. Lapset saavat kulkea ympäri ravintolaa, leikkiä ja jutella ihmisille. Olisiko tässä meillä suomalaisilla oppimisen paikka? Voisimmeko antaa lapsille mahdollisuuden harjoitella ravintolassa käymistä aikuisten kanssa?

Samaisessa ravintolassa, jossa asiakaspalvelija valitti poikani äänenkäytöstä, olen kuullut iltaisin humalaisten puhuvan melkoisen paljon kovemmalla äänellä kuin poikani puhui lounaalla, enkä usko että kukaan on tuolloin valittanut.

Mietin, miten asiakaspalvelija olisi toiminut, jos minä olisin valittanut, ettei poikani pysty keskittymään syömiseen, koska viereisessä pöydässä puhutaan liian äänekkäästi. Olisiko hän käynyt sanomassa viereisen pöydän miehille, että heidän on syötävä hiljempaa, koska muut asiakkaat häiriintyvät? Kenties vaikutusta asiakaspalvelijan reagointiin saattoi olla myös nuorella iälläni ja sillä, että satuin olemaan ravintolassa ilman miestäni. Nuorta yksinhuoltajaäitiähän on helppo käydä ohjeistamassa.

Asiakaspalvelijoiden pitäisi mielestäni kiinnittää huomiota omiin ennakkoluuloihin ja asenteisiin erilaisia ihmisryhmiä kohtaan. Toivottamalla lapset ja erilaiset ihmiset tervetulleeksi ravintolaan ravintola saa mahdollisesti enemmän asiakkaita ja välttää ikävät huhupuheet juoruilevien äitien keskuudessa.

Lisäksi tulevat kansalaiset saavat harjoitella rauhassa sosiaalisia taitoja erilaisissa tilanteissa eikä äidin tarvitse jäädä eristyksiin neljän seinän sisälle lastensa kanssa. Uskoisin että tällä tavalla toimimalla kaikki voittavat.

Jos ravintola taas haluaa nimenomaan suuntautua aikuisiin, voidaan lastenlistat ja tehtäväpaperit mielestäni jättää käytöstä pois ja ilmoittaa lapsellisille jo ovella ettei ravintolaa suositella lapsiperheille.

Ida Virtanen

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Syrjäytyminen juurihoitoon

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.