Päättäjät eivät vaivaudu kuuntelemaan kyläläisiä

Kuihtua vai kukoistaa? Näin kysyi koulutuksesta Keskisuomalaisessa 27.6 professori Eira Korpinen. Kysymys on tärkeä jokaiselle, joka tähän prosessiin voi jotenkin vaikuttaa. Hän kysyi tätä opettajana , kasvatustieteilijänä ja opettajakouluttajana. Hän on huolissaan lapsista, koulusta ja kasvatuksen suunnasta.

Koululaitoksen kehittäminen opettajana ja tutkijana on ollut hänelle sekä elämäntyö että harrastus. Korpinen osoitti kysymyksensä Jyväskylän kaupungin päättäjille. Kysyjän pätevyyden vuoksi kysymysten soisi kuuluvan kaikille koulutuksen tulevaisuudesta päättäville.

Se, joka on seurannut koulutuspolitiikkaamme: koulujen lakkautuksia, jatkuvasti paisuvia opetusryhmiä, uupuneita oppilaita, nuutuneita opettajia, pidentyviä koulumatkoja, siirtojen tuomaa jännitystä ja pelkoja, ei voi muuta kuin yhtyä Eira Korpisen esittämiin kysymyksiin.

Vanhemmat kysyvät, mikä merkitys pitkillä koulumatkoilla on koulunkäyntihalukkuuteen ja fyysiseen kuntoon. Eikö ole merkitystä sillä, että koulupäivän jälkeen ei jaksa muuta kuin levätä ja vaivoin vilkaista kotitehtäviä. Eivätkö nämä lapset ja nuoret ole tulleet kaltoin kohdelluiksi? Entä se koulutuspolitiikka, onko sitä vielä joillakin puolueilla?

Vai onko se jo kaikilla muuntunut sivistyksen tykittämiseksi: lähikoulut lopetetaan, opetusryhmät suurennetaan, luokkayhteisöt pirstotaan ja koulut laajennetaan opetuksen markkinatoreiksi.

Kyläkoulujen lopettaminen kuuluu tähän uuteen koulutuspoliittiseen ohjelmaan. Koulun loppumisen mukana häviää kyläyhteisön oma henki, tukahtuu harrastustoiminta, häviävät palvelut, kyläkauppa lopetetaan ja terveys- ja kirjastopalvelut siirtyvät keskustaan. On pakko muuttaa...

Kun kylien terveet ja toimintakykyiset koulut lopetetaan, mitätöidään samalla vuosisatainen perinne ja rikotaan arvokas kyläyhteisö. Eira Korpinen tekee viisaan kysymyksen: ”Miksi kaupunki ei näe tätä rikkautta ja anna kylille ja niiden kouluille mahdollisuutta kehittyä?”

Esimerkkinä oli kaupungin sisällä oleva terve Nyrölän kyläkoulu.

Vakavasti vaikuttaa siltä, että ainakin Jyväskylän kaupungin päättäjistä vain harvat vaivautuvat edes kuulemaan, mitä kyläläisillä olisi sanottavana koulunsa lopettamista koskevissa kuulemistilaisuuksissa.

Lasten terveen kasvuympäristön ja kyläyhteisön tuhoutuminen eivät ole suoraan rahassa arvioitavia tappioita, vaan ovat niitä inhimillisen ja sosiaalisen pääoman menetyksiä, joista Eira Korpinen sanoo, että ne muodostavat kolmasosan taloudellisesta pääomasta.

Jos kasvatus siirretään opetuksen markkinatorille, netistä opetellaan elämään ihmisiksi ja kansalaissivistys muutetaan kokonaan vapaavalintaiseksi, emme enää ole sitä hyvin koulutettua sivistyskansaa.

Suoma Mäkivirta

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.