Palveluseteli innostuttaa suotta

Pauliina Takala kirjoitti (Ksml 30.11.) palvelusetelistä maltillisesti. Hän toi esille tukun hyviä asioita, joita palveluseteleillä voi tavoitella. Myös uhkakuvia on olemassa. Niitäkin Takala käsitteli kirjoituksessaan.

Mutta kaksi erittäin keskeistä seikkaa puuttuu Takalan kirjoituksen jälkeenkin julkisesta palvelusetelikeskustelusta: palvelusetelin dramaattiset vaikutukset hoivatyöntekijöiden tarpeeseen ja palvelusetelin vaikutukset julkiseen talouteen.

Palveluseteli on yksittäiselle ihmiselle lähes yksinomaan hyvä asia. Ei ole vähäinen seikka, että kuntalainen saa valita ihmisen, jonka kanssa haluaa omia asioitaan hoitaa, etenkin kotona. Yhteiskunnan kannalta valinnanvapaus tuo kuitenkin seurauksia, joihin myös oikeistopuolueiden pitää uskaltaa paneutua.

Palveluseteleitä hyödynnetään usein kotiin vietävissä palveluissa, kuten siivous, sairaanhoito, kodinhoito. Kuntasektorilla tunnetaan yleisesti ne harvaan asuttujen alueiden tapaukset, joissa kodinhoitaja istuu autossa jopa enemmän työajastaan kuin on vanhuksen tai lapsiperheen apuna ja tukena. On viisasta pyrkiä eroon tarpeettomasta autossa istumisesta.

Mitä palveluseteli vaikuttaa hoivaaviin käsiin? Se siirtää niitä hoitotyöstä auton käsittelyyn kaikkialla, myös kaupungeissa! Näin käy sen vuoksi, että naapurukset voivat valita eri palveluntuottajan. Silloin on aivan selvää että yhden kodinhoitajan sijaan samaan taloon ajaa kaksi. Palveluseteliyrittäjiä voi olla paljon, vaikkapa 20. Kokonaisuuden täytyy johtaa merkittävään rakenteelliseen tehottomuuteen. Tutkimatta asiaa tieteellisesti uskallan sanoa että palvelusetelillä ei ratkaista työvoimapulakysymyksiä. Niitä pahennetaan.

Tehottomuus maksaa aina. Valitettavasti palvelusetelin taloudelliset vaikutukset eivät jää tähän. On nimittäin totta, että ostamalla paljon, saa halvemmalla parempaa (esim. monet kauppojen omat tuotemerkit pärjäävät kuluttajatesteissä sekä laadullisesti että hinnassa).

Palvelusetelillä ostopäätökset hajautetaan tuhansiin pieniin ostoihin. Yksittäisen ostajan ostovoimalla ei ole mitään kilpailua synnyttävää voimaa. Palveluseteliä käyttävä kunta menettää ison ostovolyymin suoman neuvotteluaseman ja siitä huolimatta maksaa samasta palvelutarpeesta tuottajille. Maksaa kalliimmin.

Erityisesti kuntapalveluihin paneutuneena ammattiostajana ja kuntien tulevaisuudesta kiinnostuneena päättäjänä haluan, että palveluseteleiden laajentamisen haittoja arvioidaan vakavasti. Tahtoni on että hoivatyötä tehtäisiin mahdollisimman paljon asiakkaan luona ja mahdollisimman vähän auton ratissa tai toimistolla. Pidän tärkeänä myös sitä että kuntataloutta ei rasiteta tehottomuutta lisäävillä ratkaisuilla.

ESA MUTANEN tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (kok.) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.