Palvelusetelit ja asenneongelma

Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen murehtii palvelusetelijärjestelmän hidasta yleistymistä. Hän pitää syynä moiseen päättäjien asenneongelmaa (Kuntalehti 14/2012). Jyväskylässä palveluseteleitä on kyllä saatu runnottua läpi reippaalla virkamiesotteella päättäjien vastustuksesta huolimatta.

Kun perusturvalautakunta ei joulukuussa 2010 suostunut virkamiesesitykseen palvelusetelien lisäämisestä, kaupunginjohtaja Markku Andersson (kok.) vei asian kaupunginhallitukseen.

Alkuperäinen virkamiesesitys vietiin läpi kristillisdemokraatin ratkaistessa yhden äänen enemmistöllä. Vähemmistöön jääneet vasemmisto ja vihreät olisivat halunneet ohjata rahat kunnan omien palvelujen lisäämiseen.

Palveluseteleitä perustellaan yhtäältä valinnanvapaudella, toisaalta yksityisten palveluntuottajien halvemmilla hinnoilla. Valtuutettuna olen usein perännyt virkamiehiltä tarkempia tietoja kunnallisten ja yksityisten hintojen vertailukelpoisuudesta, koska niin seteleitä kuin muutoinkin palvelujen yksityistämistä perustellaan nimenomaan kunnallisten palvelujen kalliimmilla kustannuksilla. Vastausta ei ole kuulunut.

Tosin, kun huhtikuussa 2011 tein valtuustokysymyksen asiasta, Utriainen totesi, että ”palveluseteleiden kohdalla on haluttu vaihtoehtoisia tuotantomuotoja, ei niinkään keskitytty hintaan” ja että ”ei voida tarkkaan tietää, miten yksityinen puoli voi tuottaa palvelun halvemmin”.

Vastauksen laskelmista ilmeni, että kunnan työntekijän tuntikustannus oli saatu jakamalla kokonaiskustannukset asiakkaan luona käytetyllä ajalla, ei työntekijän kokonaistyöajalla. Millä ajalla laskelmien tekijät kuvittelevat työntekijän esimerkiksi liikkuvan vanhuksen luota toisen luo?

Kuntalehden jutussa kerrotaan tutkitun sitä, tuoko palveluseteli valinnanvapautta. Vastaus ei sen mukaan ole yksiselitteinen.

Paljon palveluja tarvitsevat ja pienituloisimmat ohjautuivat kunnan palvelujen piiriin, koska palvelusetelillä omavastuuosuudet nousivat liian suuriksi.

Setelin käyttäjät olivat tyytyväisiä, koska seteliin sisältyvän vähimmäisajan vuoksi heidän luonaan oltiin pidempään.

Sopii kysyä, miksi kunnallisessa palvelussa käyntiajat oli vedetty epäinhimillisen lyhyiksi. Vaikuttaa, että yksityinen noukkii rusinat pullasta ja raskaampihoitoiset jäävät kunnan harteille.

Kun palvelusetelillä apua saavat ne, jotka kykenevät itse maksamaan palvelusta, on seteleiden lisäämisessä kyse parempiosaisten tukemista koskevan linjauksen vahvistamisesta ja laajentamisesta.

Tällaista kuntalaisten eriarvoistumiskehitystä ei pidä tukea yhteisillä verovaroilla. Siksi lukeudun mielelläni Utriaisen mainitsemiin asenneongelmaisiin, jotka mieluummin panostavat kunnan omien palvelujen vahvistamiseen.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

Keskustan kupla

Lyhyet

Potilas ensin, entä henkilökunta?

Lyhyet

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.