Paras-lain muistosanat

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki (169/2007) oli voimassa 23.2.2007–31.12.2012. On aika tarkastella tämän ns. paras-hankkeen vaikutuksia.

Vanhasen ensimmäinen hallitus kirjoitti lain 5§:n 1 momenttiin sen päätavoitteen. ”Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta.”

Esimerkiksi Keski-Suomessa oli vuonna 2007 Tilastokeskusken mukaan neljä työssäkäyntialuetta ja lisäksi yksi muu alue. Lain tavoite olisi siis merkinnyt maakuntaamme noin viittä suurkuntaa.

Suurkuntatavoite jäi Keski-Suomessa toteutumatta, vaikka kuntamäärä aleni 30:stä 23:een. Yhdistymisiä tapahtui Joutsassa (Leivonmäki), Jyväskylässä (Jyväskylän mlk ja Korpilahti), Jämsässä (Jämsänkoski ja Pirkanmaalta Kuorevesi ja osa Längelmäkeä), Saarijärvellä (Pylkönmäki) ja Äänekoskella (Suolahti ja Sumiainen). Koko maassa kuntamäärä supistui 431:sta 320:een.

Osa yhdistymisistä olisi saattanut tapahtua ilman paras-hanketta kuntien talousahdingon seurauksena. Osaan vaikutti merkittävästi lain takaama yhdistymisavustus.

Yhdistymisistä ja avustuksista huolimatta uudet kunnat – varsinkin Jyväskylä ja Äänekoski – ovat erittäin suurissa talousvaikeuksissa. Niissä on ajauduttu mittaviin palveluleikkauksiin ja rajuihin veronkorotuksiin. Kipeimmin ne iskevät liitosalueiden asukkaisiin, joille veronkorotukset tulevat täysimääräisesti, mutta palvelut heikkenevät ja etääntyvät.

On ehkä liian lyhyt aika nähdä vielä yhdistymisten kaikkia vaikutuksia. Erityisen positiivisia ne eivät kuitenkaan ole. Toisaalta emme tiedä, mikä olisi lakkautuneissa kunnissa tilanne, jos ne olisivat jatkaneet itsenäisinä. Lienee niin, että osa olisi selvinnyt, osalla olisi vaikeuksia.

Paras-laissa velvoitettiin muodostamaan kaavamaisesti vähintään 50000 asukkaan ammatillisen koulutuksen alueet. Jämsän koulutuskuntayhtymä liittyi Jyväskylän koulutuskuntayhtymään. Pohjoisen Keski-Suomen kuntayhtymä täytti vaatimuksen ja jatkaa.

Perusterveydenhuollossa laki edellytti vähintään 20000 asukkaan aluetta. Tämä johti osaltaan Keski-Suomessa sekavan kuuden erilaisen hallintomallin syntyyn. Niihin on liitettävä viimeistään 1.1.2015 myös miltei kaikki sosiaalitoimen tehtävät.

Kataisen hallitus jatkaa Vanhasen hallituksen linjalla. Uusi ehdotus kuntarakennelaiksi on sama kuin Vanhasen hallituksen toimesta säädetty kuntajakolaki (1698/2009). Siihen on vain lisätty yksi luku, joka sisältää tarkemmat vaatimukset siitä, mitkä kriteerit uuden ”työssäkäyntialueeseen tai vastaavaan” perustuvan kunnan tulisi täyttää.

Pakkoliitokset Kataisen hallitus hyväksyy Vanhasen hallituksen tapaan vain kriisikuntien osalta. Tuoko valtionosuusuudistus ”talouspakotteita”, sitä emme vielä tiedä.

Tärkeimmän eli sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen osalta Vanhasen hallituksen luoma 20000 asukkaan kaavamainen malli kelpaa Kataisen hallitukselle. Muutoin sote-uudistus on yhä epäselvä.

Paras-hanketta ei kannata jäädä kaipaamaan. Se sekoitti kuntakenttää enemmän kuin hyödytti ja teetti paljon turhaa työtä. Parasta varmaankin yritettiin, mutta kupru tuli.

Viisainta olisi nyt se, että koko uudistuksessa otettaisiin aikalisä ja annettaisiin asiantuntijoille ja poliittisesti laajapohjaiselle valmistelulle riittävästi aikaa selvittää, minkälainen paikallishallinto ja palvelujärjestelmä eri osiin Suomea sopii, mikä on edessä oleviin tarpeisiin nähden perusteltua ja mikä kokonaisuuden kannalta on järkevää. Tällaiseen valmisteluun Vanhasen hallitus ei valitettavasti perustanut paras-hankettaan eikä pohjaa Kataisen hallituskaan uudistusinnossaan.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

LyhyetMiksi naiset kulkee kadulla pyjamat päällä! Onko hulluus iskenyt? Shortsit ja topit ok.Herätkää naiset!

Lyhyet

Avustajien lisääminen on poliittinen paise

Alppiruusujen aika on juuri nyt

Perhekeskustoimintaa on koko maakunnan alueella

Lyhyet

Lyhyet

Hallitusohjelmassa on paljon hyvää

Koulutukseen sijoittaminen ei ole ”resurssihulluutta”

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.