Parhainta ilmastonmuutoksen torjuntaa on paikallisuus

Ilmasto on muuttunut vuosituhansien aikana. On ollut jääkausiakin.

Ilmaston lämpenemistä aiheuttavat merkittävimmmin auringon aktiivisuus, tulivuorten purkaukset ja väestönkasvu. Näiden hallintaan ei todellisuudessa ole mahdollisuutta vaikuttaa, joten on käännettävä katseet sekundäärisiin vaikutuskeinoihin.

On esitetty siirtymistä sähköautoihin, metsien hiilinielujen lisäämistä, ravintomuutoksia, siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin jne. Samalla jotkut merkittävät vaikutuskeinot on jätetty julkisuudessa lähes täysin käsittelemättä. Miksi?

On siirrytty globaaliin toimintamalliin, jossa materiaalit ja ihmiset liikkuvat vapaasti ympäri maapalloa. Tästä seuraa esimerkiksi äärettömän intensitiivinen ja saastuttava meri- ja lentoliikenne.

Euroopan tasolla EU:n kulmakivi on tavaroiden, ihmisten ja valuuttojen vapaa liikkuvuus. Mitä enemmän liikutaan, sitä voimakkaammin aiheutetaan ilmaston lämpenemistä. Näihin vaikutettavissa oleviin tekijöihin poliitikoilta ei ole kuitenkaan nähty minkäänlaisia suunnitelmia toimenpiteistä puhumattakaan.

Globaalin toimintamallin vaikutus ympäristön lämpenemiseen pakottaa pohtimaan kestävämpiä toimintamalleja. Tällöin tullaan vääjäämättä lokalin eli paikallisen toimintamallin edistämiseen.

Lähiruoka, kotimaan matkailu, kotimainen energia jne ovat merkittäviä ympäristötekoja. Tätä suuntausta voi edistää myös verotuksen keinoin: mitä kauempaa tavarat tulevat, sitä voimakkaammin niitä verotetaan.

Toisaalta matkustamista tulisi rajoitaa. Nykyisin käytettävissä ovat modernit videoneuvottelutekniikat, joten poliitikkojen, niin valtakunnan kuin kunnnankin tasolla tulisi näyttää esimerkkiä.

Nyt päinvastoin mammuttimaisia kokouksia järjestetään ympäri maapalloa ja EU:n tasolla isoja kokouksia on viikottain. Jopa koko Euroopan parlamentti vaihtaa kokoustamispaikkaansa säännöllisesti Brysselin ja Strasbourgin välillä.

Pitää olla hyvin varovainen ohjattaessa lainsäädännöllä teknologiamuutoksia, esimerkiksi sähköautoihin siirtymistä, sillä ympäristön kokonaiskuormitus voi hyvinkin lisääntyä siirryttäessä tekniikasta toiseen.

Autojen tapauksessa esimerkiksi käyttöikä ja kierrätettävyys voivat hyvinkin tuoda negatiivisen kokonaisvaikutuksen, varsinkin jos siirtymäajat ovat lyhyitä ja siten kiihdytetään autojen valmistusmääriä ja sitä kautta mm. teräksen kysynnänlisäystä.

Hiilinielujen lisäämisessä metsien rooli on nostettu esiin. Hyvä niin. Pohjoinen havumetsävyöhyke on sademetsien ohella hyvin merkittävä.

Suomalainen metsäosaaminen on maailman huippua. Onkin pidettävä huoli siitä, ettei ympärisöhypetyksen johdosta mennä hakoteille. Euroopasta voi löytyä ns. asiantuntijoita, jotka lobbausten ansiosta ajavat metsäpolitiikkaa väärää suuntaan.

On muistettava, että vain kasvava metsä sitoo hiiltä. Nuiden muassa vihreät vaativat ikimetsien lisäämistä, ne kuitenkin vapauttavat hiiltä.

Metsäpinta-alaa voidaan kasvattaa niin Euroopassa kuin muuallakin. Esimerkkinä vaikkapa Walesin istutusmetsät.

Erkki Puru

Jämsä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.