Parkkihallille ei tarvetta

Kaupunginjohtaja Markku Andersonin Yläkaupungin asukasyhdistyksen 15-vuotisjuhlassa 24.1. pitämän juhlapuheen keskeinen viesti oli, että kaupunki muuttuu. Puheen runolliseksi perusteemaksi oli valittu Alvar Aallon tunnettu kysymys: "Oletko koskaan nähnyt kauniin kaupungin?". Anderson vastasi kysymykseen myöntävästi tarkoittaen Jyväskylää.

Parkkihallikysymykseen viitaten olen eri mieltä. Kaupungin kauneus perustuu ennen kaikkea siihen, miten se kohtelee asukkaitaan. Ajatellaanpa asiaa kantakaupungin asukkaitten kannalta. Mitä ajattelisit, jos asuntosi eteen oltaisiin rakentamassa ajokaistoja, jotka keskittävät liikenteen kaikkine haittavaikutuksineen kotiovellesi?

Jos parkkihalli toteutetaan aiotulla tavalla, se tuomitsee ainakin kaksi keskustan kiinteistöä toivottomaan tilanteeseen sekä nykyisiä että tulevia asukkaita ajatellen. Päätös siis tehtäisiin näiden kiinteistöjen asukkaiden kustannuksella.

Martti Ratia kirjoittaa Keskisuomalaisen Autot ja liikenne -liitteessä (30.1): "... Jyväs-Parkki Oy:n pysäköintitaloissa on rutkasti paikkoja (ja tilaa), yhteensä 2 737. Lisäksi tulevat yksityiset pysäköintilaitokset, joissa paikkoja on satoja. Ei luulisi olevan tarvetta Kirkkopuiston tärvelemiselle."

Voin vahvistaa, että tilaa on. Olen tarkkaillut Asemaparkin ja Väinönkadun parkkihallin käyttöastetta keskipäivisin. Kummassakin on jatkuvasti toistasataa paikkaa vapaana, vaihteluvälin ollessa tarkkailuaikana 111-153. Huoli parkkipaikoista on suuresti liioiteltu. Nykyisiä on vain opittava käyttämään.

Parkkihallin tarvetta on perusteltu uusien liiketilojen tarpeella ja huolella siitä, että ilman parkkihallia keskustasta elämä hiipuu. Molemmat argumentit voidaan kumota. Keskustan elinvoimasta pitävät huolen useat kulttuurilaitokset, alati lisääntyvät ravintolaryppäät ja keskustan liikkeiden tervetulleet laajennukset. Mitä uusien liiketilojen rakentamiseen tulee, on huomattava, että keskustassa on runsaasti asuinkerrostaloja. Niiden tarjoama kapasiteetti on jo käytetty. Korttelit 1-18 on täyteen rakennettu. Oikeastaan on vain yksi suunta: ylöspäin. Tätä on liiketilarakentamisessa kiitettävästi hyödynnetty.

Kaupunkisuunnittelussa pyritään yleensä varmistamaan, että keskustasta löytyy nykyisen Kirkkopuiston kaltaisia kulttuurisesti ehjiä keitaita, joissa vallitsee kohtuullinen rauha eikä tarvitse tuntea olevansa liikenneruletin keskellä. On käsittämätöntä, että näinä aikoina, jolloin pyritään rajoittamaan autoistumista, kaupungin ydinkeskustaan ollaan tuomassa parkkihalli, varsinainen autojen imupaperi, ilman laatua vahvasti kuormittava elementti.

Todettakoon lopuksi, että alussa mainittu yhdistys onnistui pelastamaan leikkipuiston. Nyt on käsillä Kirkkopuiston pelastamishanke. Valta on päättäjillä, mutta on hyvä muistaa, että kansalaismielipiteen arvostaminen on demokratian olennainen osa.

ERKKI LAAKSO KT, yliopiston lehtori (emeritus) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Syrjäytyminen juurihoitoon

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.