Pekka Kataja kapsahti vääristelyyn

Pekka Kataja kirjoitti perättömiä (Ksml 23.12.) Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja sen lukiokoulutus-liikelaitoksen rahoituksesta. Kataja on allekirjoittanut mielipiteensä myös kuntayhtymän tarkastuslautakunnan jäsenenä. Selvyyden vuoksi on todettava, että Katajan väittämillä ei ole mitään tekemistä tarkastuslautakunnan vastuullisten havaintojen kanssa.

Katajan pääväittämä on, että ”Jyväskylä puhaltaa kaikki lukiokoulutuksensa käyttökustannusten alijäämät eli tappiot ja investointikustannukset muiden (omistajakuntien) maksettavaksi”. Tämä ei pidä paikkaansa.

Kataja ei tunne toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmää. Rahoitus tulee pääosin opiskelijamäärään perustuvana valtionosuusrahoituksena, joka ei kierrä kuntien kautta vaikkakin sen määräytymisperusteena on kuntien asukasluku. Yksittäinen kunta ei siten maksa koulutuskuntayhtymälle senttiäkään. Rahoituksen tuo opiskelija ”repussaan” (ns. yksikköhinta) sille koulutuksen järjestäjälle, jonka oppilaitoksessa hän opiskelee.

Koulutuskuntayhtymän oppilaitokset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän luvan mukaisesti kuntayhtymän oppilaitoksia. Niiden opiskelijoista 78 prosenttia on omistajakuntien nuoria ja aikuisia. Noin viidennes opiskelijoista ja heidän tuomastaan rahoituksesta tulee muista Suomen kunnista. Kuntayhtymän lukioissa on noin 500 opiskelijaa, joilla on muu kotikunta kuin Jyväskylä.

Koulutuskuntayhtymän toiminnassa Jyväskylä kantaa suurimpana omistajana suurimman vastuun. Tehtävässä – yhteistyössä muiden omistajakuntien kanssa – lienee onnistuttu kohtalaisen hyvin: koulutuskuntayhtymä on lähes kaikilla mittareilla yksi julkisen talouden terveimpiä ja kilpailukykyisimpiä toimijoita Suomessa. Vuosi toisensa jälkeen kuntayhtymän tilinpäätökset ovat olleen positiivisia ja vahvistaneet tasetta.

Jyväskylän lukioiden siirtyminen koulutuskuntayhtymän lukioiksi hyväksyttiin aikanaan yksimielisesti kuntayhtymän valtuustossa, jossa kaikki omistajakunnat ovat edustettuina. Ensimmäinen täysi toimintavuosi (2011) oli kaksi miljoonaa euroa negatiivinen. 2012 lukiokoulutus-liikelaitos paransi tulostaan miljoonalla. Negatiivista tulosta ei ole häivytetty, vaan se on velvoitteena liikelaitoksen taseessa. Valtuusto on asettanut vuoden 2016 tavoitteeksi, että lukiokoulutuksen menot ja tulot ovat tasapainossa.

Kataja panikoi suotta liikelaitoksen tappiollisista vuosista. Vakaan koulutuskuntayhtymän kvartaali lasketaan vuosissa. Esimerkiksi lukiokoulutuksen suuruinen Jämsän ammattiopisto teki ensimmäisinä toimintavuosinaan kuntayhtymässä 0,5 – 1 miljoonan euron negatiivisia tuloksia, mutta pääsi jo viime vuonna kiitettävästi plussan puolelle.

Kuntayhtymän kiinteistöasioiden suhteen Kataja tekee karkeita asiavirheitä sekä ylä- että alakanttiin. Lyseon väistötilat eivät rasita kuntayhtymää vaan tästä välttämättömyydestä aiheutuu säästöjä ja tuloja, kun vanhoista tiloista samalla luovutaan. Viitaniemen ”piha-alueen” osto maksoi vain kymmenyksen (50 000 euroa) siitä, mitä Kataja esittää. Kuntayhtymä ei ole investoinut Viitaniemeen 15 miljoonaa euroa vaan lähemmäs 70 miljoonaa euroa. Harjun ja Viitaniemen jatkorakentaminen palvelee sekä ammatillista että lukiokoulutusta.

Kuntayhtymän omaisuudenhoidon ydin on hyvä kiinteistöpolitiikka. Myös lukiokoulutuksen hyvät toimintaedellytykset on kytketty verkkoratkaisuun. Yhtä lailla on varauduttu investoimaan Jämsän ammattiopiston verkkoratkaisuun 7 miljoonaa euroa. Koulutuskuntayhtymä näyttää valtakunnallista mallia infrastruktuurin tehokkaasta käytöstä yli koulutusmuotojen rajojen.

Koulutuskuntayhtymän menestyksen avain on omistajakuntien hyvä yhteistyö ja katseen pitäminen perustehtävässä: toisen asteen laadukkaassa koulutuksessa alueen ihmisten ja elinkeinoelämän parhaaksi.

Jari Blom

valtuuston puheenjohtaja

Pauli Partanen

hallituksen puheenjohtaja

Vesa Saarikoski

kuntayhtymän johtaja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lasten hyvinvointi erilaistuu ja eriarvoistuu Suomessa

Outoa ja tahallista väärinymmärrystä

Suomen peruskoulun kohtalonkysymys

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.