Pekkarisen vastaukset hämmästyttivät vieraita

Me 1990-luvun alussa kaadetut yrittäjät olemme tukeneet toinen toistamme aina parin viikon välein yhteisissä tapaamisissa Kipinä r.y.:n nimissä. Muutama viikko sitten tapasimme eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen, kansanedustaja Mauri Pekkarisen.

Hämmästyksemme oli suuri, kun toimme esiin ns. taitetun indeksin palauttamisen taittoaikaa edeltävään rakenteeseen. Että indeksi seuraisi ainakin 50-prosenttisesti ei vain elinkustannusindeksiä vaan myös palkkojen kehitystä.

Meille, joiden eläke on edellä kerrotuista syistä karttunut muuta kansanosaa heikommin ja eläkekarttuma jäänyt suurimmalla osalla alle 1 000 euroon, varapuhemies paukautti pariin otteeseen ”ette ole vielä eläkettänne ansainneet”. Lain mukaan kuitenkin olemme eläkkeemme ansainneet, sitä vartenhan eläkejärjestelmä on olemassa. Varapuhemiehen kanta ei muuttunut, vaikka yritimme selvittää, miten taitetun indeksin edes osittainen poisto poistaisi myös ison joukon asumistukien ja leipäjonojen varassa olevia kollegojamme.

Toinen meistä käsittämätön asia ilmeni, kun toimme esiin Liisa Mariaporin vuoden alussa julkaiseman kirjan yrittäjien oikeusturvasta. Mariaporihan on tutkinut 500 yrityksen verontarkastuskertomukset, ja kaikille niille ovat yhteistä virheelliset tiedot – ja odotetusti – aina yrittäjän vahingoksi. Tietoja ei saa oikeusasteissakaan oikaistuksi. Tästä syystä hän arveleekin Suomessa syntyvän vuosittain karkeasti 3 000 turhaa konkurssia. Mikä inhimillisen työn ja kärsimyksen määrä yrittäjiltä valuu hukkaan ainoastaan ja vain verontarkastajien provisiopalkkauksen sekä yrittäjien oikeusturvattomuuden vuoksi.

Mariapori on yrittänyt kuuden vuoden ajan saada väitöstilaisuutta kyseiselle tutkimukselleen, koska se peilaa ei vain noita 500 tutkittua yritystä vaan kaikkia verotarkastusten kohteeksi tulleita yrityksiä. Vaasan yliopisto ei ole kuitenkaan saanut lupaa väitöstilaisuuden järjestämiseen yhteiskunnallisesti näin tulenarasta aiheesta. Tässä asiassa Pekkarinen viittasi yliopistojen autonomiaan.

Kolmas mieltämme ihmetyttävä asia koettiin, kun pari meistä esitti, että eikö olisi kaikkien edun mukaista sallia työttömälle työikäiselle henkilölle mahdollisuus pesulatyöhön, leipomotyöhön, puusepänliiketyöhön, varastotyöhön, jne. ja maksaa vastikkeellista palkkaa vaikkapa 1 500 euroa kuussa. Näin yhteiskunnan nyt vastikkeettomasti maksaman toimeentulo-, asumistuen, jne., saajat saisivat identiteettiään vahvistavaa työtä. Myös leipäjonot lyhenisivät. ”Haluatteko te tähän tasavaltaan kahdet työmarkkinat?`” oli varapuhemiehen vastaus tähän asiaan.

Kun tilaisuuden alussa tiedustelimme varapuhemiehen illan aikataulua, vastaus oli että ”aikaa on”. Nyt tuli kuitenkin kiire. Poistuiko tässä pienen ihmisen vai valtion etujen puolustaja. Asia jäi meille arvoitukseksi.

Viljo Kohonen

Keski-Suomen Yrittäjien Kipinä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kirja on seikkailu

Vanhus- asiassa tarvitaan ryhtiliike

Kotoutus on hyvällä mallillla

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Tekeekö seksuaalikasvatus nuorista helppoja uhreja?

Tulevaisuuden hoiva

Numerot kertovat aina ihmisistä, kokoomus

Ken on syyllisin?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.