Pelastaako koulujen lakkautus Joutsan?

Kunnissa eletään historia vaikeinta aikaa. Asukkaat, koulut, yritykset ja työt ovat kovilla. Rahan puute on suurin ongelma. Kuntaliitokset pelottavat.

Joutsalla ei mene hyvin. Kunnassa on pieni syntyvyys ja kyläkoulujen jatko on epävarmaa.

Kunnanvaltuusto päätti lakkauttaa Leivonmäen Rutalahden koulun. Näin kävi, vaikka kyläyhdistys ja nuorisoseura olisivat rakentaneet uuden koulun ja vuokranneet sen kunnalle.

Mieskonmäen kyläkoulu lakkaa, mikäli alakoulun oppilasmäärä laskee alle 18 oppilaan ellei koulun kunnossa ilmene sitä ennen korjaustarpeita.

Riittääkö parin kyläkoulun lakkautus pelastamaan kunnan kriisistä? Ei riitä.Tarvitaan suurempia muutoksia ja toimia.

Miten on vajottu näin alas? Kunnalle kertyi vuosina 2012–2013 rakennusmenoja liian paljon. Niitä aiheuttivat kunnan juhlavuoden investoinnit: liikekeskus ja keskuspuisto, kolme uutta koulua ja useat liikuntapaikat. Skeittiramppi Concrete Proof oli yrittäjien lahja keskuspuistolle, eikä siis rasittanut kunnan taloutta.

Kunnassa on leikki- ja urheilukenttiä eniten suhteessa asukaslukuun maamme kunnista.

Logonsa mukaan Joutsa on asumisen, yrittämisen ja palveluiden kunta. Menot ja tulot eivät ole vuosiin olleet tasapainossa. Kunta on pahasti velkaantunut. Miten niin on voinut käydä? Miksi kaavoitus, muun muassa Oravakivi, laahaa jälkijunassa? Miksi virta käy vain ulos-, ei sisäänpäin?

Miksi asukas-, yritys- ja työpaikkamäärät laskevat? Eikö Joutsalla ole tarpeeksi isku- ja kilpailukykyä, kunnianhimoa ja yrityshakua?

Onko koneisto liian hidas? Sitoutuvatko toimijat kuntaan kunnolla? Haittaako toimijoita, muun muassa johtoa, motivaation puute, väsymys?

Kunnan veroäyri on ensi vuonna 21. Kunta käyttää kriisilääkkeinä vain kyläkoulujen lakkautuksia ja verojen korotusta. Eikö ensin pitäisi käydä yt-neuvottelut? Toiseksi voisi harkita palveluiden ulkoistamisia.

Kunta voisi karsia rakenteita ja uusia sabluunan. Edelleen se voisi tarkistaa työetiikkaa ja -moraalia, kiristää työrytmiä, korottaa henkilö-ja ryhmäkohtaisia vastuita, siirtyä tuloskiintiöihin ja niiden tarkkaan seurantaan.

Vanhustenhuolto ja perusterveydenhuolto ovat lokakuussa tehdyn kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan palveluita, joita kansalaiset haluavat lisätä tai pitää ennallaan kaikissa kunnissa ja kuntayhtymissä.

Lasse Rönkä

Joutsa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Koulun lakkautus on Jyväskylän häpeä

Lyhyet

Lyhyet

Ennen tein pikkuhuollot autoon, nyt on toisin

Lyhyet

Lyhyet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.