Pelastetaan edes taimen

Mistä Keski-Suomi tunnetaan maailmalla, kysyi Päivi Hamarus kolumnissaan (KSML 13.1.). Tärkeä kysymys, johon Hamarus vastasi maakuntaohjelman sanoin: bio-, digi-, osaamis- ja hyvinvointitalous sekä matkailu.

Maakuntaohjelma on tärkeä asiakirja. Sen toteuttamiseksi tehdään paljon työtä. Hyvä niin.

Mutta mistä Keski-Suomi oikeasti tunnetaan maailmalla? Rehellinen vastaus lienee, että tuskin mistään. Oikeampaa on kysyä, mistä Keski-Suomi tunnetaan Suomessa.

Tai vielä parempi: Mistä me itse, keskisuomalaiset ihmiset, tunnemme oman maakuntamme? Mistä maakuntamme ominaisuuksista me voimme ja osaamme olla ylpeitä? Mikä on meidän viestimme vieraalle? Sellainen, jonka hän voi viedä mukanaan ja oikeasti muistaa Keski-Suomen?

 

Metsät ja vesistöt ovat maakuntamme kuva. Metsiä ja vesistöjä täällä on enemmän kuin juuri missään. Asutus on tänne levinnyt vesistöreittejä noudattaen ja metsistä ja vesistöistä on saatu elanto. Metsien ja vesistöjen hyödyntämiseen täällä on edelleen mitä parhaimmat edellytykset.

Yli hehtaarin kokoisia järviä Keski-Suomessa on noin 3 600. Meillä on ”Keitele vehmas ja Päijänne jylhä” sekä ”kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen”. Laajasti tunnettuja ovat myös erämaametsien ympäröimä Kivijärvi ja kansallispuistonkin saanut Konnevesi.

Reittivetemme ovat kokeneet monia vaiheita ja niitä vaivaavat ihmistoiminnasta johtuvat ongelmat. Nyt on tullut aika panostaa vesistöihimme kokonaisuutena, jotta maakuntamme asukkaat ja yhteisöt voivat olla aidosti ylpeitä kotiseudustaan.

Yksi Keski-Suomen tärkeimmistä vesistökokonaisuuksista on Saarijärven reitti. Se sijaitsee läntisessä Keski-Suomessa Karstulan, Kyyjärven ja Saarijärven alueilla. Vesistöreittiä on 80 kilometriä ja siitä 28 kilometriä on jokia. Reitillä on 22 koskea, joiden pituus on yhteensä 6,7 kilometriä ja pudotusta yhteensä 42 metriä.

Ennen ihmistoimintaa Saarijärven reitti on ollut nykyistä kirkkaampi ja kalarikkaampi. 1600-luvun alussa reitin yläosilla Kiminginjärvellä pyydettiin taimenta verkoilla ja rannalle tehdyillä padoilla ja kosket houkuttelivat niin ulkomaisia kuin kotimaisiakin kalastajia.

 

Osana järviluonnon arvostuksen lisäämiseen tähtäävää toimintaa vuonna 2019 on aloitettu projekti ”Taimen takaisin Saarijärven reitille”. Tarkoituksena on tutkia ja arvioida Saarijärven vesistöreitin koskia, jokia ja järviä jalokalan elin- ja pyyntimahdollisuuksia ajatellen.

Projektin tekee ajankohtaiseksi se, että Vattenfall rakentaa kalaportaat Hietaman ja Leuhun voimalaitosten ohitusteiksi taimenelle.

Yliopiston dekaani Henna-Leena Pesonen julisti itsenäisyyspäivän puheessaan, että Saarijärven reitin humusongelmat pitää hoitaa pois yhteisvastuullisesti. Tämä onkin tärkeä edellytys Taimen-projektimme onnistumiselle. Löytyykö maakunnastamme yhteisvastuullisuutta tähän asiaan vai ovatko puheet vain puheita?

 

Jaakko Koppinen

Olavi Niemi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

On hienoa, että numeroarviointi aikaistuu

Lyhyet

Yhteistyö vai kilpailu?

Viesti oppilasarvioinnista kulki sinne minne pitikin

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mutkat suoriksi ja valtio käräjille

Suomi on konkurssissa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.