Pelastuslaitoksen aluksen pitää olla monipuolinen

Keskisuomalaisen pääkirjoitus 16.9. oli otsikoitu ”Jyväskylä hylkäsi tarjotun yhteistyön”. Otsikko johtaa lukijaa harhaan, koska tuskin kukaan tällaisessa asiassa on yhteistyötä vastaan. Kyse on (suulliseen) avustusanomukseen annetusta kielteisestä vastauksesta.

Yhteistyötä järvipelastusyhdistysten kanssa tehdään jatkuvasti ja siitä pelastuslaitos myös maksaa Keski-Suomen järvipelastusyhdistyksille noin 24000 euroa vuodessa toiminta-avustusta.

Juttuun liittyvä järvipelastusyhdistyksen alushankinta ja erityisesti sen rahoitustapa ihmetyttää pelastuslaitosta.

Suomen Meripelastusseuran toimitusjohtaja Kyösti Vesterinen on ollut sekä pelastuslaitokseen että Jyväskylän kaupunkiin yhteydessä uuden aluksen hankintaan liittyen. Mitään virallista avustusanomusta ei ole saapunut eikä hankintaan liittyen paikallinen yhdistys ole ollut juurikaan aktiivinen laitoksen suuntaan.

Pelastuslaitos ilmoitti, että kyseinen, Jyväskylään suunniteltu alustyyppi ei sovellu pelastusviranomaisten toimintaan, vaan aluksen tulee olla ns. työvenetyyppinen avoalus, jollaista pelastuslaitoksen aluskalusto pääosin on.

Saman aluksen pitää soveltua siis pelastus- ja sammutustehtäviin, pintapelastus- ja sukellustoiminnan tukialukseksi, öljyntorjuntaan, potilaan kuljetukseen jne. Meripelastusseura ei ollut halukas muuttamaan alustyyppiä pelastuslaitoksen toiveita vastaavaksi.

Tältä pohjalta pelastuslaitos kummeksuu Keskisuomalaisen kirjoitusta, jonka mukaan tarjottu alus olisi toiminut ensisammutusyksikkönä, sairaankuljetuksissa ja ensivastetehtävissä, joihin ei nykyisillä pelastuslaitoksen aluksilla kaikissa oloissa pystytä sekä, että tällä uudella aluksella julkinen sektori olisi säästänyt veronmaksajien varoja paitsi aluksen hankintakustannuksissa myös ylläpidossa.

Toivoisin lehdeltä perusteita tällaiselle väitteille: Milloin ja minkälaisissa tilanteissa ei ole voitu toimia nykyisellä pelastuslaitoksen venekalustolla? Pelastuslaitokselta ei myöskään ole tiedusteltu, voisiko yhdistyksen aluksella korvata pelastuslaitoksen alushankintoja.

Aluksen rahoitus paikallistasolla pelastuslaitoksen suuntaan oli siis ’suupuheiden varassa’. Pelastuslaitoksen kalustohankinnat perustuvat suunnitelmallisuuteen myös rahoituksen osalta ja hankintojen tulee ensisijaisesti palvella meidän viranomaisten vastuulla olevaa pelastus- ja sammutustyötä (mm. öljyntorjunta).

Kirjoituksen mukaan mm. Tampere, Lahti ja Vaasa ovat käyttäneet tarjottua rahoitus- ja yhteistyömallia. Tein kyselyn useaan pelastuslaitokseen ja saamieni tietojen mukaan vain Tampere (Pirkanmaan pelastuslaitos) on avustanut sikäläistä yhdistyksen alushankintaa 35000 eurolla.

Päijät-Hämeen pelastuslaitos (ei Lahti) on avustanut vuonna 2005 Padasjoen alusta 2500 eurolla. Sen sijaan Vaasan, Turun, Espoon eikä monen muukaan kaupungin alueella toimiva pelastuslaitos ole avustanut hankintoja.

Kuten olen aiemminkin todennut, kuntien yhteisesti omistamalla pelastuslaitoksella ei ole varattu investointirahaa ns. ulkopuolisen toimijan välineisiin. Nykykäytännön mukaan pelastuslaitos hankkii kunnilta saamillaan verorahoilla oman kalustonsa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Akkujen metallit kaupan

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.