Pelto Toivakassa

Maaliskuinen episodi ei unohdu elämästäni. Tämä 9-vuotiaan muisto täyttää tänäkin vuonna ja tänä päivänä ikääntyneen naisihmisen mielen.

Iltapäivä on selkeänsinisen kirkas ja pakkanen on tiukan kireä.

Koulupäivän jälkeen olen palaamassa Toivakan kirkonkylän koululta Rajamäkeen, Anna ja Kalle Ilmosen talolle, josta olin äitini kanssa Viipurin sotapakolaisena saanut ystävällisen ja turvallisen evakkokodin.

Näen, että äiti onkin tullut minua vastaan ja odottelee metsän reunassa pellolla. Hän kertoo, että sota on loppunut, rauha on tullut, mutta kotikaupunki Viipuri on menetetty ja kotiin ei ole enää paluuta.

Ei sitä 9-vuotiaana käsittänyt, että uudet elämänvaiheet olivat nyt edessä.

Elämäntien varrelle kertyy merkittäviä paaluja. Pelto Toivakan Viisarinmäen itäpuolella on ikuisesti eräs elämäni merkkipaalu.

Kaarina Uuttala ( os. Savolainen)

Vantaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

Ilmastonmuutos saadaan vielä kuriin yhteisvoimin

EU ja Suomi nyt kurdien tueksi

Lyhyet

Lyhyet

Uuden sairaalan supernova

Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia jo nyt

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.