Perheiden saatava aidosti valita

Päivähoitoon liittyvät tutkimukset ja uutisointi ovat viime aikoina vaikuttaneet osin tarkoitushakuisilta. Palkansaajien tutkimuslaitoksen viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan kotihoidon tuen vaikutusten tulkinta on, että osallistuminen varhaiskasvatukseen olisi 1–2-vuotiaille lapsille kotihoitoa parempi vaihtoehto.

Sen mukaan kotihoidossa olleet lapset pärjäsivät huonommin koulukypsyyttä ja keskittymiskykyä mittaavissa testeissä. Hienoinen ero näkyi kuitenkin vain alle kouluiässä, ei enää myöhemmässä vaiheessa.

Psykologiliiton mukaan tutkimusasetelma oli hankala, ja taustataholla on saattanut olla intressiä tulkita tuloksia niin, että se tukisi naisten työssäkäyntiä.

Lapsen kehitys on paljon kokonaisvaltaisempaa kuin pelkkä kognitiivinen suoriutuminen. Sosiaalisten ja emotionaalisten taitojen kehitys on hyvin tärkeää. Emeritusprofessori Kari Uusikylä on hiljattain sanonut: ”Koskaan ei saisi hämärtyä, että on paljon tärkeämpää kasvattaa lapsesta hyvä ihminen kuin hyvä oppilas.”

Poikamme ollessa pieni ei tullut mieleenkään, etten olisi ollut hänelle äitinä riittävän hyvä hoitaja. Mielestäni pystyin tarjoamaan lapselleni maailman parasta hoitoa, turvallisen paikan kasvaa ja kehittyä ilman suorituspaineita. Eskarivuonna ehti vielä hyvin sopeutua tulevaan kouluelämään. Katsoessani nyt lukioikäistä nuorukaistamme tekisin edelleen saman ratkaisun. Työelämäänkin olen vielä hyvin ehtinyt.

Perheiden tilanteet ovat hyvin erilaisia. Sen sijaan, että kaikki laitettaisiin samaan muottiin ja pakotettaisiin varhaiskasvatuksen piiriin jo taaperoiässä, pitäisi perheiden valinnanmahdollisuuksia lisätä. Yhteiskunnan tulisi tukea eri hoitomuotoja tasaveroisemmin niin, että perheillä olisi aidosti mahdollisuus valita heille sopivin hoitomuoto, olipa se sitten varhaiskasvatusta päiväkodissa, kotihoitoa tai vaikka isovanhempien hoitoa vanhempien ollessa vuorotyössä.

Valinnanvapauden vahvistamiseksi tulisi perheille myöntää 350 euron kuukausittainen taaperobonus, jota maksettaisiin jokaisesta päivähoitoikäisestä lapsesta, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Se korvaisi nykyiset lasten hoidon tuet. Perhe voisi käyttää tukea joustavasti hoivapalvelujen ostamiseen tai kotihoitoon.

Lastenhoidon ratkaisujen pitää tuoda joustoa perheiden arkeen. Se voisi vaikuttaa kohentavasti syntyvyyteenkin. Myös varhaiskasvatusta on kehitettävä ja resurssoitava. Samalla on tuettava perheitä, joilla lasten hoitoratkaisu on jokin toinen.

Elisa Kuosmanen

toiminnanjohtaja

KD, Keski-Suomen piiri

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

LyhyetKesätapahtumat kiertoon, rallit Seinäjoelle, tangomarkkinat tänne.Ja Ailamarista kuningatarEn ole koskaan syönyt pizzaa tahi hampurilaista, en ole somessa, mutta pärjäilen. Sh, kun olen vältän näitä.

Kaupunki ei välitä melusaasteesta

Masennuseläkkeet ovat kestämättömällä tasolla

Psyyken lääkintä on viimeinen keino

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.