Perhekeskustoimintaa on koko maakunnan alueella

Toimittaja Sanna Inkinen kirjoitti (KSML 11.6.) perhekeskustoiminnan epäselvästä tilanteesta ja perhekeskussuunnitelmien ”kyykähtämisestä” sote- ja maakuntavalmistelun kariuduttua.

Keski-Suomessa perhekeskustoiminta on käytössä koko maakunnan alueella – myös vaikuttavia tuloksia on jo olemassa.

Keski-Suomessa perhekeskustoiminnan kehittämistyötä on lähdetty tekemään kuntakohtaisesti jo vuonna 2015. Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen ei ole vienyt pohjaa perhekeskustoiminnalta.

 

Keski-Suomen kunnissa perhekeskustoiminta on edennyt Lape-muutosohjelman myötä.

Töitä on toki vielä tehtävänäkin. Esimerkiksi Keuruulla, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla toimii fyysinen perhekeskus. Kannonkoskella ja Äänekoskella (uusi koulu syksyllä 2019) perhekeskustoiminta tapahtuu koulun tiloissa ja verkostoissa.

Jyväskylässä perhekeskustoiminta on rakentunut verkostomaisena 11 asuinalueelle sekä sähköiseen Perhekompassiin. Myös Hankasalmella ja Joutsassa on ryhdytty kokoamaan toimintaa ja palveluita ja kuntiin on lähivuosina tulossa tilat perhekeskustoiminnalle.

Perhekeskustoimintamalli luo rakenteen, joka kokoaa lasten, nuorten ja perheiden tarvitsemat palvelut yhteen.

Ydinajatus on, että lasten, nuorten ja vanhempien voimavarat vahvistuvat ja terveys ja hyvinvointi lisääntyvät.

Yhteisöllisyys ja vertaistuki vahvistuvat lapsiperheiden keskuudessa erimuotoisissa kohtaamispaikoissa, jotka ovat osa perhekeskuksia.

Keskeistä on yhteinen tapa toimia ja huolehtia yhdessä perhekeskustoiminta useista tehtävistä. Näitä ovat mm. varhainen tuki, hoito ja kuntoutus lapsen, vanhemman sekä perheen että parisuhteen näkökulmasta.

Jyväskylän yliopiston Perhetutkimusyksikön tekemässä Perhekeskustoiminnan arvioinnissa vuosilta 2017–2018 on saatu hyviä tuloksia.

Perhekeskustoimintamallin myötä lasten, nuorten ja perheiden kokema hyvinvointi ja osallisuus omissa asioissaan on lisääntynyt.

Toimintamallin myötä olemassa oleva toiminta ja toimijat tiedostetaan paremmin, jolloin yhteistyö ja vuorovaikutus on sujuvampaa ja päällekkäinen työ vähenee. Perheille tämä tarkoittaa oikeanlaista tukea oikeaan aikaan.

Keski-Suomessa perhekeskustoimintamallin kautta on saavutettu myös rahallisia säästöjä mm. erikoissairaanhoidon kustannuksista.

Toimintakulttuurin ja rakenteiden muutos vaatii aikaa. Kaikissa maakunnissa muutosagentit ovat edistäneet Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman jatkumista vuoden 2019 aikana.

On hienoa, että Lape-muutosohjelman sekä perhekeskustoimintamallin kehittämistyö jatkuu nykyisen hallituksen ohjelmassa vuosina 2020–2023.

Parlamentaarisella, yli hallituskausien kestävällä muutostyöllä turvataan paremmin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kasvu.

On hienoa, että valtakunnan poliittiset päättäjät näkevät tärkeänä koko maata kattavan kehittämistyön jatkumisen tulevinakin vuosina.

Hanna Hämäläinen
Lape-muutosagentti

Petri Oinonen
perhekeskuskoordinaattori
Keski-Suomi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Metsiä älköön hävitettäkö

Lyhyet

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Lyhyet

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Akkujen metallit kaupan

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.