Perintöä suojeltava

Kun nuoret miehet menivät ennen sotaa asepalvelukseen, he vannoivat sotilasvalan ”kaikkivaltiaan, kaikkitietävän Jumalan kautta”. Sodan aikana monet rukoilivat suuressa hädässä Jumalan apua ja varjelusta kansakunnalle. Sankarihaudoilla laulettiin: ”Siunaa ja varjele meitä, Korkein kädelläs!”

Ei silloin pidetty sopimattomana opettaa lapsille laulua: ”Jonk’ on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa, kuin on tähti taivahalla, lintu emon siiven alla.” Koulujen juhliin kuuluivat itsestään selvinä Enkeli taivaan ja Suvivirsi.

Suomalaiset taistelivat ”kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta” ateistista vihollista vastaan. Mitä olisi tapahtunut, jos itsenäisyys olisi menetetty?

Sen näkivät karjalaiset myöhemmin päästessään hävitettyjä kotiseutujaan katsomaan. Kirkot oli tuhottu, muutettu hevostalleiksi tai elokuvateattereiksi. Hautausmailta oli viety hautakivet pois rakennuskiviksi ja jossain oli hautausmaalle perustettu kaatopaikka.

Kristinuskoa kitkettiin kansasta pois 70 vuotta ja saatiin aikaan moraalin rappio. Nyt Äiti Venäjä korjaa kirkkojaan ja luostareitaan ja presidentti Putin käy näyttävästi jumalanpalveluksissa.

Samaan aikaan Suomen ateistien äänekäs ja aggressiivinen vähemmistö vaatii uskonnon siivoamista pois kouluista. Varusmiehet eivät saisi enää vannoa sotilasvalaa. Sen tilalle vaaditaan juhlallista vakuutusta ilman Jumalan nimen lausumista.

Paljon on maailma muuttunut 70 vuoden aikana. Mitä ajattelee muutoksesta veteraanien sukupolvi?

Oravasaaren viimeinen sotaveteraani Simo Ilmoniemi saatettiin haudan lepoon 12.4.2014. Viikkoa ennen hänen kuolemaansa sain laulaa hänen kanssaan Siniristilippumme-laulun. Miehekkäällä äänellä tuo kunnianarvoisa 94-vuotias veteraani lauloi myös Simon virren, joka päättyi sanoihin: ”Luo Herra usko sydämiin ja apu kansan vaiheisiin, niin täällä virsi kiitoksen soi halki sukupolvien.”

Oman kotini lipputankoon on liimattu kuparilaatta, jossa on teksti: ”Uhrin ansiosta lippu liehuu.” Kiitollisin ja hartain mielin nostan lipun Oravasaaren koulun ja oman kotini lipputankoihin. Joskus saan mukaani pieniä koululaisia ja silloin lipunnostosta tulee moninkertainen juhlahetki. Yhdessä laulamme lippulaulun.

Toivon, ettei tulevilta sukupolvilta oteta pois sitä turvaa ja perintöä, jonka varassa Suomen kansa on kestänyt historiansa ankarimmatkin koettelemukset.

Jaakko Palmu

Jyväskylä, Oravasaari

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

Hallitus vie meitä kerrostaloihin

Lentäen vai netitse?

Lyhyet

Lyhyet

Kohtuuden pitää riittää – työelämässäkin

Lyhyet

Kulmuni on paras johtaja keskustalle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.