Perusopetuksen päättö- arvioinnissa on ongelmia

Lehtori Jorma Pollari kirjoitti 29.4. näkemyksensä pääkirjoitustoimittaja Anita Kärjen Nimellä -kolumnista, joka koski kouluarvostelun arvosanakriteerejä (KSML 28.4.). Kolumnissa mainittiin myös allekirjoittanut.

Pollari on ilmeisesti ymmärtänyt kolumnin hieman väärin. Perusopetuksen arviointi jaetaan opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Kolumni käsitteli jälkimmäistä keskittyen koulujen välisiin eroihin, Pollari käsitteli lähinnä yksittäisiä oppilaita ja heidän opintojensa aikana osoittamaansa osaamista.

Valtakunnalliset päättöarvioinnin varsin väljät kriteerit on annettu oppiaineittain vain arvosanalle kahdeksan. Kaikki muut arvosanat jäävät tulkinnanvaraisiksi eikä selkeää kuvausta ei ole edes alimmalle hyväksytylle arvosanalle viisi.

Arvosanan kahdeksan kriteerien tulkinnanvaraisuutta kuvaa hyvin se, että esimerkiksi matematiikassa arvosanalle annetaan 13 osaamisen kriteeriä. Biologiassa kriteereitä on 14 ja fysiikassa 15, äidinkielessä ja kirjallisuudessa 17.

Kriteerit koskevat työskentelyä ja tietoja, mutta niiden painotukselle arvosanassa ei anneta mitään suhdetta. Arvosana kahdeksan edellyttää lueteltujen kriteereiden keskimääräistä osaamista, mutta jonkin kriteerin parempi osaaminen voi kompensoida jonkin kriteerin heikompaa hallintaa. Keskiarvoa parempi osaaminen tuottaa korkeamman arvosanan, keskiarvoa heikompi taas alemman arvosanan. Arvosana viisi edellyttää, että oppilas osoittaa jossain määrin tavoitteiden mukaista osaamista. Yksinkertaista ja selkeää, eikö totta?

Pollari toteaa, että arvioinnin avuksi useammillekin (arvosana?) kriteereille löytyy ”toki perusteita”. Totta tosiaan: aiheesta on kirjoitettu useita kotimaisia ja kansainvälisiä artikkeleita ja tehty väitöskirjatasoista tutkimusta.

Suomessa on myös toteutettu säännöllisesti kansallisia oppimistulosten arviointeja perusopetuksen päättövaiheessa eri oppiaineissa noin kahdenkymmenen vuoden ajan. Lisäksi Suomi on osallistunut kansainvälisiin oppimistulosten arviointeihin, joista tunnetuin on Pisa.

Kaikista arvioinneista löytyy yhteinen piirre: arvioinnissa osoitetun osaamisen yhteys kouluarvosanoihin ei ole johdonmukainen. Arvosanakäytänteissä on selkeästi eroja koulujen välillä ja jopa koulujen sisällä. Syy ei ole opettajien arviointitaitojen puute vaan arviointikriteerien puutteellisuus.

Ongelma ei ole vähäpätöinen. Perusopetuksen päättövaihe on suurimmalle osalle nuoria heidän elämänsä tärkein opintojen nivelvaihe. Valinta tai valikoitumien toivottuun lukioon tai ammatillisten opintojen toivealalle, jopa opinnoista syrjäytyminen, voi olla päättötodistuksen keskiarvon desimaaleista kiinni.

Pollari mainitsee myös, että opettajat käyttävät paljon oppikirjantekijöiden laatimia kokeita ja tehtäviä ja päättelee niiden perusteella saatavan vertailukelpoisia näyttöjä. Mihin tutkimuksiin tämä väite perustuu? OPSin toteuttaminen tai sen toteutumisen seuranta eivät ole luotettavasti ulkoistettavissa oppikirjojen kirjoittajille ja kustantajille.

Oppimateriaalien valinta ja käyttö kuuluvat opettajan autonomian piiriin, joten valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa yhden oppimateriaalien validoimaton koepaketin käyttö ei anna.

Koska opetussuunnitelman laatijat eivät ole kyenneet laatimaan yhtenäisiä kriteereitä, ovat yksittäiset koulutuksen järjestäjät ja koulut laatineet omia kriteereitään. Tätä voisi kutsua myös Opetushallituksen vastuun ulkoistamiseksi.

Jyväskylässä tehtävä työ arviointikriteerien suhteen yhdenmukaistaa varmasti arviointia ja pienentää arvosanojen vaihtelua kaupungin koulujen sisällä ja niiden välillä. Näin kriteereiden pitääkin toimia. Valitettavasti se ei kuitenkaan kerro sitä, miten näillä kriteereillä annetut arvosanat ovat valtakunnallisesti vertailukelpoisia silloin kun oppilaat hakevat yhteisvalinnassa toisen asteen opintoihin.

Nyt jos koskaan olisi Opetushallituksella mahdollisuus koota yhteen tätä ympäri Suomea tehtävää arvokasta työtä ja alkaa kehittää todellista kriteeriperustaista arviointia.

Juhani Rautopuro

apulaisprofessori (JY)

koulutuksen arvioinnin dosentti (HY)

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Rinteen pikavippibudjetti kurittaa ahkeraa keskiluokkaa

Hyvinvoivat vanhemmat ovat hyvinvoivien lapsien voimavara

Tuntuu hyvältä, kun voi parantaa ihmisten arkea

Oikeaa isänmaallisuutta globaalissa maailmassa

Lyhyet

Lyhyet

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.