Perusteettomat palkkaerot esiin palkkakartoituksella

Kaikesta työstä ei pidä maksaa samaa palkkaa, mutta samasta ja samanarvoisesta työstä pitää. Naisten ja miesten välinen samapalkkaisuus ei ole neuvottelukysymys vaan ihmisoikeussopimuksiin ja EU-lainsäädäntöön sisältyvä velvoite.

Perusteettomat palkkaerot vaikuttavat monella tapaa kielteisesti koko yhteiskunnan kehitykseen. Siksi asia kuuluu meille kaikille – niin naisille kuin miehille.

Työpaikan tasa-arvosuunnitelman osana tehtävä palkkakartoitus on yksi keino edistää samapalkkaisuutta. Sen tekeminen on työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja purkaa perusteettomia palkkaeroja.

Palkkakartoitukseen otetaan mukaan koko henkilöstö, myös osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät. Palkkoja tarkastellaan kokonaisuudessaan mukaan lukien erilaiset lisät ja etuudet.

Palkkakartoituksen pohjana on tehtävien vaativuusarviointijärjestelmän mukainen luokittelu tai muu tehtävien ryhmittely. Etenkin jos koko henkilöstö on saman vaativuusarvioinnin piirissä, se on luontevin pohja palkkakartoituksen laatimiselle. Silloin voidaan parhaiten vertailla myös eri työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden töiden vaativuutta ja palkkausta sukupuolen mukaan.

Palkkakartoitusta koskevat tasa-arvolain säännökset uudistuivat vuoden alussa. Lain muutos velvoittaa selvittämään palkkaerojen syitä ja perusteita, jos vaativuus- tai tehtäväryhmien tarkastelussa tulee ilmi selkeitä eroja naisten ja miesten palkkojen välillä.

Selkeästä palkkaerosta on kysymys esimerkiksi silloin, kun naisten ja miesten palkkojen keskiarvot poikkeavat yksiselitteisesti toisistaan. Vähäisiäkin eroja on syytä tarkastella, jos ero toistuu systemaattisesti eri työntekijäryhmissä. Tämä analysointivelvoite edellyttää myös keskeisimpien palkanosien tarkastelua erikseen.

Jos palkkaeroille ei ole hyväksyttävää syytä, työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Syrjivät palkkauskäytännöt on purettava nopeasti.

Muita palkkatasa-arvoa edistäviä toimia voidaan ottaa osaksi työnantajan tasa-arvosuunnitelmaa. Siinä voidaan myös esimerkiksi päättää palkankorotusten kohdentamisesta palkkakuopassa oleville työntekijäryhmille.

Uudistuneessa tasa-arvolaissa korostetaan henkilöstön edustajien mahdollisuutta osallistua tasa-arvosuunnitelman valmisteluun kaikissa vaiheissa sekä vaikuttaa sen sisältöön.

Jotta henkilöstön edustajat voivat aidosti osallistua ja vaikuttaa, heille täytyy antaa riittävät taustatiedot. Vaikka valmiista palkkakartoituksesta ei saa käydä ilmi yksittäisten henkilöiden palkkatietoja, se ei estä tarkkojen tietojen käsittelyä laatimisvaiheessa.

Laissa on myös säännös, joka velvoittaa tiedottamaan tasa-arvosuunnitelmasta työntekijöille. Suunnitelman täytyy olla helposti kaikkien työntekijöiden saatavilla. Tämä koskee myös palkkakartoitusta.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat päättäneet jatkaa yhteistä kolmikantaista toimintaa sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi.

Olen ehdottanut tavoitteeksi palkkaeron kaventamiselle 10 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, koska mielestäni asiaan on todella tartuttava.

Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on vahvistettava naisten työmarkkina-asemaa, vaikutettava yleiseen palkkakehitykseen, ehkäistävä alojen ja ammattien eriytymistä sukupuolen mukaan sekä jaettava perhevastuuta tasaisemmin miesten ja naisten kesken.

Avainasemassa on työmarkkinajärjestöjen käsissä oleva palkka- ja sopimuspolitiikka.

Työpaikkatason toimet ovat tärkeitä palkkaeron kaventamisessa.

Ruotsissa 44 prosenttia työnantajista oli löytänyt palkkakartoituksen avulla perusteettomia palkkaeroja. Kartoituksen jälkeen palkkaeroja ryhdyttiin useilla työpaikoilla korjaamaan.

Uudet säännökset antavat entistä paremmat mahdollisuudet purkaa perusteettomia palkkaeroja myös Suomessa. Tämä onnistuu työnantajan ja henkilöstön edustajien hyvällä yhteistyöllä.

Susanna Huovinen

tasa-arvoasioista vastaava

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Akkujen metallit kaupan

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.