Perusturva köyhäinhoitoa vai kansalaisoikeus?

Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos on kritisoinut ankarasti Suomen perustoimeentulojärjestelmää. Sata-komiteasta hän on todennut:

"SATA-komitean tehtävänasettelu on hyvä ja siinä on hyvää porukkaa. Vetäjät ovat erinomaisia. Mutta pulmana on tämä suomalainen komiteakäytäntö, että mukana ovat kaikki mahdolliset järjestöt. ei ole mitään mahdollisuutta saada aikaan uudistusta tällä kokoonpanolla".

Professori Roosin kritiikki osuu kohdalleen, sillä erilaisten intressien sovittaminen yhteen on äärimmäisen vaikeaa. Liialliset kompromissit ja yhteensovittamiset ovat johtaneet myös koko sosiaaliturvajärjestelmämme ongelmiin. Kun järjestelmän jokin puute on korjattu, on se johtanut uuteen ongelmaan ja tilkkutäkkimäiseen lakiviidakkoon ja byrokratiaan toteutuksessa. Selkeän yhteisen päämäärän löytäminen on ollut vaikeaa. Onneksi kuitenkin poliittis-ideologiset vastakohdat ovat lieventyneet.

Kun sosiaalilainsäädännön uudistaminen pitäisi yhdistää "verotussektoriin", ongelmat suurenevat entisestään.

Perusturvan ja verotuksen yhdistämistä voitaisiin havainnollistaa negatiivisen tuloveron käsitteellä, mikä on tavallaan yksi perustulomalli. Negatiivisen tuloveron idea on se, että kun kansalaisen verotettavat tulot laskevat tiettyyn pisteeseen, yhteiskunta maksaa hänelle negatiivista tuloveroa.

Malli muistuttaa nykyistä käytäntöämme, jos negatiivista tuloveroa kutsutaan toimeentulotueksi. Ongelmaksi asia tulee nykyjärjestelmässä, koska meillä ei ole vain yhtä toimeentulotukea. On liuta erilaisilla nimityksillä ja usein vaikeasti kontrolloitavilla kriteereillä jaettavia perustoimeentulon takaamiseen pyrkiviä tukia: asumistuki, työmarkkinatuki, kansaneläke, opintotuki, lapsilisä jne.

Määrittäisin perustulon yleiskäsitteeksi useille malleille, joita negatiivinen tuloverokin on. Muita malleja ovat muun muassa kansalaisosinko ja kansalaistulo. Kansalaispalkkaakin voidaan pitää yhtenä perustulomallina, mutta nimitys on mielestäni huono tässä yhteydessä. Jos nimittäin perustulo käsitetään kansalaisoikeudeksi, niin palkan käsitteen pitäisi tarkoittaa vastikkeellista korvausta työstä. Vaikka perustulo ja negatiivien tulovero perustuvatkin erilaisiin ajattelutapoihin, laskennallisesti mallit johtavat samaan lopputulokseen: kansalaisen käteen jää yhtä paljon rahaa. Perustulomallissa rahaa kulkee enemmän edestakaisin, mutta hallinnollisesti malli olisi paljon yksinkertaisempi.

Perustuloon yksinkertaisimmillaan kaikille kansalaisille automaattisesti ja ehdoitta kuukausittain tilille maksettavaa rahaa, joka muodostaisi tulojen perustan. Se kattaisi minimaalisen toimeentulon ja sen suuruutta voitaisiin säädellä yhteiskunnan ja yksilön tilanteen mukaan. Ekonomistit puhuvat usein verotuksen, investointien ja erilaisten taloudellisten päätösten yhteydessä "dynaamisista vaikutuksista". Sama koskee myös perustuloa. Sen vaikutukset voivat olla positiivisia ihmisten toimeentuloon, työmotivaatioon, yritystoimintaan ja koko kansantalouteen. Toteutetun perustulon vaikutuksia voidaan seurata tutkimuksellisin menetelmin ja toteutusta korjata tarvittaessa.

Usein todetaan, että pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon sisältyy jo nyt kattava vähimmäisturva, joka muistuttaa perustulojärjestelmää tai negatiivista tuloveroa. Perustulon toteuttaminen veisi loppuun sen kehityksen, minkä hyvinvointivaltion rakentajat ovat panneet alulle. Tällöin hyväksyttäisiin päämääräksi täydellinen perustulojärjestelmä. Siihen pyrittäisiin pienin osauudistuksin, joita ovat lapsilisäjärjestelmän ja kansaneläkkeen perusosan vahvistaminen, "yhden luukun" periaatteen kehittäminen, opintotuen kehittäminen jne. Suurta mullistusta ei tarvittaisi. Tarvitaan vain ajattelutavan muutos. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse olisi verotus- ja sosiaaliturvajärjestelmien integrointiprosessin aloittamisesta. Voiko SATA-komitea ottaa tämän huomioon, on sen työn onnistumisen peruskysymys.

Suomen Kuvalehti julisti eduskuntavaalien 2007 alla avoimesti pääkirjoituksessaan, että "Perustulo olisi tämän ajan huomattavin yhteiskunnallinen uudistus. Se vapauttaisi energiaa työhön ja ihmisiä ikeen alta. Vaalien jälkeen siihen palataan". Suomen Kuvalehti on pitänyt asiaa esillä vaalien jälkeenkin ja antanut tilaa sosiaalidemokraattiselle talousmiehelle ja sosiaalipolitiikasta väitelleelle tohtori Seppo Lindblomille. Hän on sanonut, että "perustulo edustaa laajemminkin modernia yhteiskunnallista ajattelua, jossa vanhakantainen vasemman ja oikean vastakkainasettelu murtuu ja jossa tasa-arvo ja solidaarisuus saavat uutta käsitteellistä ja tavoitteellista sisältöä".

MARKKU IKKALA maisteri Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Muisti on herkkä häiriintymään

Nelostien siirto loi liikennesumpun

Lyhyet

Lyhyet

Puun käyttö turvaa metsien hiilensidonnan

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.