Perustuslakivaliokunnasta tuli poliittinen toimija

Perustusvaliokunta antoi äänestyspäätöksellä valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaiselle luvan syyttää edustaja Juha Mäenpäätä tämän valtiopäivillä lausuman ns. ”vieraslajikielikuvan” vuoksi.

Onko päätöstä pidettävä poliittisena? On.

Perustuslakivaliokunta tavanomaisesti antaa päätöksensä yksimielisenä. Nyt päätöstä vastaan äänestivät perussuomalaiset ja kokoomuksen jäsenet. Valiokunta on historian saatossa antanut päätökset yksimielisenä – ymmärtäen meiltä puuttuvan perustuslakituomioistuimen.

Valiokunnan kannanotot ovat olleet arvostettuja ja niitä on noudatettu. Mutta nyt valiokunta antoi luvan kansanedustajan syytteeseen saattamiseksi.

Tämän jälkeen syyteoikeutta on käsitelty eduskunnan täysistunnossa. Syyteoikeuden saamiseksi edustajista 5/6 tulee äänestää syyteoikeuden puolesta.

Perussuomalaiset ovat aikaa sitten ilmoittaneet, että he äänestävät esitystä vastaan. Yksin heidän äänillään valtakunnansyyttäjän syyteoikeus tulee hylätyksi.

On syytä toivoa, että suomalainen kansanedustuslaitos ymmärtää, että jos yhden suu suljetaan, vaarana on, että myös muiden sanankäyttö hetken päästä muotoutuu syyttäjälaitoksen päätösten mukaiseksi.

Jos syyteoikeus eduskunnan päätöksellä torjutaan, onko eduskunnan päätös silloin poliittinen? Useimpien mielestä varmasti on. Ilmeistä on, että eduskunta ei syyteoikeutta valtakunnansyyttäjälle anna. Mutta jos se sellaisen antaisi, mitkä ovat syyttäjän vaihtoehdot?

1. Todeta, että rikosta ei ole tapahtunut, lausuma ei täytä rikoksen tunnusmerkistöä ja jättää siksi syyte nostamatta. Vaihtoehto lienee yksin hypoteettinen, koska silloin valtakunnansyyttäjän syytepyyntö näyttäytyisi yksin kiusantekona.

2. Todeta, että rikos on tapahtunut, mutta koska siitä ei olisi muuta tai ankarampaa rangaistusta kun 6 kuukautta vankeutta ja sitä on kokonaisuutena pidettävä sillä tavoin vähäisenä, että yleinen etu ei vaadi syytteen nostamista. Tämä tarkoittaisi sitä, että kansanedustajan katsottaisiin yksin syyttäjän päätöksellä syyllistyneen rikokseen.

Tätäkään ei voitane pitää millään tavoin hyväksyttävänä saati vallan kolmijako-opin mukaisena.

3. Nostaa syyte kiihottamisesta kansanryhmää tms. lainkohdan nojalla ja viedä asia Valtakunnanoikeuden ratkaistavaksi.

Tämä vaihtoehto on syyttäjän kannalta huonoin. Itsenäinen tuomioistuin on viime aikoina tämän tästä näpäyttänyt syyttäjälaitosta. Valtakunnanoikeus ei itsenäisyyden aikana ole kokoontunut kuin pari kertaa. Se varmasti hylkäisi syytteen. Syytteen tullessa hylätyksi valtakunnansyyttäjälle ei jäisi muuta vaihtoehtoa kuin jättää tehtävänsä.

On erikoista, että perustuslakivaliokunnan kansanedustajat eivät ymmärrä edustajien valtiopäivillä lausumien sananvapautta. Se on turvattu perustuslaissa Suomessa ja yleisesti länsimaissa. Kansanedustajan, jos kenen ilmaisu- ja sananvapaus tulee olla turvattu.

Perustuslakivaliokunnan päätöstä on pidettävä paitsi ymmärtämättömänä myös poliittisena. Salissa on sanottu esimerkiksi: ”Nahkurin orsilla tavataan!” Tällaiset lausumat eivät ole johtaneet tutkintaan.

Suomessa on silloin tällöin esitetty ajatuksia peruslakituomioistuimen perustamisesta. Tämä keskustelu varmasti taas alkaa. Aivan selvää on, että äänestyspäätöksen myötä perustuslakivaliokunta menetti sille aikaisemmin kuuluneen arvostetun asemansa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet 4.7.

Orjuuden ja sorron varjo on pitkä ja synkkä

Luonto kutsuu! Ei siis enää tekosyitä!

Kansanedustaja Jouni Kotiahon kolumni: Vihervasemmisto on uhka sananvapaudelle

Voiko hallitus jakaa rahaa lainvastaisesti?

Kyllä kaupungin johto vastaa ja haluaa osaltaan edistää avoimuutta

Uupuminen voi alkaa jo koulussa

Säynätsalo go go go!

Lääkäreiden määrä kasvaa jatkuvasti

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.