Petetyt lupaukset

Juha Sipilän hallitus tullaan muistamaan petetyistä vaalilupauksista ja harkitsemattomista leikkauksista. Lähes 1 700 000 suomalaista antoi äänensä hallituspuolueille, joista jokainen lupasi ennen vaaleja suojella koulutusta, mutta söi sanansa heti hallitusneuvotteluissa. Nyt uusi hallitus aikoo leikata koulutuksesta – toisin sanoen suomalaisesta osaamisesta – 600 miljoonaa euroa. On vaikeaa tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että suurinta osaa eduskuntavaalien äänestäjistä huijattiin.

Sipilän hallituksen ohjelma on hyvin ristiriitainen, ja siinä mainitut päämäärät ovat täysin päinvastaisia kuin toimet, joilla hallitus suunnittelee niihin pääsevänsä. Kukaan ei voi kieltää, etteivätkö esimerkiksi työttömyyden vähentäminen ja talouskasvu olisi tärkeitä tavoitteita.

Juha Sipilän, Timo Soinin ja Alexander Stubbin esittämät toimet ovat kuitenkin nurinkurisia: he haluavat muun muassa leikata työllistämismäärärahoja, joiden turvin työnantajat voisivat palkata pitempään työttöminä olleita. Myös työssä olevien työaikaa halutaan lisätä, jolloin töitä riittäisi työttömille entistä vähemmän. Työttömyysturvan leikkaaminen ei saa ketään töihin, jos töitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla.

Talouskasvua hallitus yrittää voimistaa veronkevennyksillä ja etuisuuksien leikkauksilla eli tuloerojen kasvattamisella, vaikka OECD:n tilastot osoittavat tuloerojen hidastavan talouskasvua.

Eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan hallituksen suunnittelemista veromuutoksista hyötyy eniten yhdeksäs tulokymmenys – siis he, jotka tienaavat enemmän kuin 80–90 prosenttia suomalaisista.

Työttömyyden lisääntymiseen ja talouskasvun hidastumiseen johtavat myös koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Vaikka koulutettujenkin työttömyys on lisääntynyt, on koulutus edelleen paras mahdollinen rokotus työttömyyttä vastaan.

Suomi on korkeaan osaamiseen tukeutuva kansantalous, joten koulutuksesta säästäminen on harkitsematonta oman oksan sahaamista.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista leikkaaminen on lyhytnäköistä politiikkaa myös inhimillisestä näkökulmasta. Silti hallitus haluaa kasvattaa päiväkotiryhmiä ja luokkakokoja.

Hallitusohjelmaan kirjatuilla keinoilla keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset varmistavat, että työn syrjässä pysyvät parhaiten kiinni ne ammattiryhmät, joilta töiden toivoisi vähenevän – lastensuojeluviranomaiset, sosiaalityöntekijät, koulukuraattorit, työttömyysturva- ja toimeentulotukihakemusten käsittelijät, syrjäytettyjen nuorten parissa työskentelevät nuorisotyöntekijät ja poliisit.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Tapani Mäki (Ksml 4.6.) ja monet muut ovat puolustelleet leikkauksia sillä, että muuten olemme ”Kreikan tiellä”.

Olisi syytä muistaa, mikä ”Kreikan tie” on ollut: massatyöttömyys, elintason romahdus sekä talouskasvun ja valtionvelkojen maksamisen edellytysten tappaminen ylimitoitetuilla leikkauksilla. Sitä kohti olemme nyt menossa.

Oskari Rantala

Vasemmistoliiton Jyväskylän kunnallisjärjestön puheenjohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.