Pidetään kaikki nuoret mukana

Keskustelu tuloerojen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen kasvusta on tarpeen. Professori Heikki Hiilamon tätä aihetta koskeva raportti Kalevi Sorsa-säätiölle oli tärkeä puheenvuoro, vaikka ei kaikkiin johtopäätöksiin yhtyisikään.

Monissa selityksissä on osoitettu, että talouskasvu ja hyvinvointiyhteiskunta ovat toisiaan tukevia tavoitteita. Samoin tasaisen tulojaon maissa ihmiset luottavat enemmän toisiinsa ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Suomessa on menossa hiipivä hyvinvointiyhteiskunnan nakertaminen markkinayhteiskunnan suuntaan yksityistämis- ja yhtiöittämisratkaisuilla.

Pärjäämisemme keskeisin asia on korkea sivistyksen ja koulutuksen taso. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla vanhempien varallisuudesta riippumatta mahdollisuus ilmaiseen koulutukseen ja sosiaaliseen etenemiseen.

Perheiden taustoilla ja varallisuudella on suuri vaikutus lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksiin. Merkit koulutuksellisen eriarvoisuuden kasvusta koulutukseen kohdistuvien leikkausten vauhdittamana ovat huolestuttavia. Noin 15% peruskoulun päättäneistä ikäluokista ei valmistu lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Syitä on monia eikä syyllistäminen auta.

Työmarkkinoita ajatellen haavoittuvassa asemassa ovat erityisesti ne nuoret, jotka ovat pelkän peruskoulun varassa, rikkinäisten perheiden nuoret, maahanmuuttajanuoret ja vammaiset nuoret.

On tärkeätä varmistaa kaikille nuorilla turvallisen silta peruskoulusta toiselle asteelle. Tämän toteuttaisi parhaiten se, että asteittain laajennetaan oppivelvollisuutta toisen asteen koulutukseen. Näin on jo tehty monissa Euroopan maissa.

Oppivelvollisuusiän pidentäminen on osoitettavissa tehokkaaksi työllisyystoimeksi. Peruskoulutuksen varassa olevien nuorten työllisyysaste on vain noin 40%. Jos pelkän perusasteen suorittaneiden työllisyys olisi toisen asteen tutkinnon suorittamisen tasolla, työllisyys olisi jo nyt yli 72%.

Selvitysten mukaan elinikäisten työvuosien osalta koulutuksen lisääminen on avain työllisyyden lisäämiselle ja työurien pidentämiselle. Pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten aikuisten keskimääräiset työurat jäävät erittäin lyhyeksi – selvitysten mukaan nuorilla naisilla noin 20,6 vuoteen ja miehillä noin 24 vuoteen, kun keskimääräiset työurat ovat noin 38 vuotta. Näiden nuorten mahdollisuus saavuttaa toisen asteen koulutus pidentää heidän työuriaan merkittävästi.

Siksi järkevää työllisyyspolitiikkaa on oppivelvollisuuden asteittaisen noston lisäksi tehostaa ja laajentaa viime hallituskaudella hyvin tuloksin toteutettua nuorten aikuisten osaamisohjelmaa, jolla varmistetaan vähintään toisen asteen koulutus ja tutkinto. Se mahdollisuus tulee ulottaa alle 30 vuotiaille peruskoulun varassa oleville nuorille aikuisille.

Näiden rakenteellisten uudistusten tueksi tarvitaan myös joustava molempien sukupuolten työllistämismahdollisuuksia tukeva perhevapaauudistus.

Mikäli hallitus haluaa syksyn budjettiriihessä tehdä rakenteellisia ja tehokkaita lisätoimia työllisyysasteen nostamiseksi ja nuorten hyväksi, nämä uudistuksen olisivat juuri sellaisia.

Lauri Ihalainen

kansanedustaja (sd.)

Helsinki/ Pihtipudas

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kiitos Palokan terveyskeskukselle

Vanhan Kirjan Talvi on nimenä vakiintunut

Jyväskylään mahtuisi uusi kirjallisuustapahtuma

Suomi ei tarvitse mitään hyökkäys- aseita

Lyhyet

Lyhyet

EK purkaa peruskoulua

Epäasiallista painostamista

Lyhyet

Jyväskylän alihinnoittelu kurittaa pieniä palveluntuottajia

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.