Pieniä ja isoja

”Sä oot niin ruma, että sun ois parempi kuolla”. Tiedätkö, sinä poika pysäkillä, että hetken minä uskoinkin niin.

Käytävällä, naulakossa roikkuvan takkini selkä, oli täyteen syljetty. Eihän sille enää mitään mahda.

Mutta tiedätkö sinä aikuinen, että kun jokainen päivä koettaa olla huomaamaton vuosien ajan, eivät sanat ”älä välitä”, lohduta. Ja sitä minä kaipasin – lohdutusta. Että tunsin olevani arvokas. Ainutlaatuinen. Että saatoin voimani löytää.

Lapseni ihme, aarre ja lahja – jokainen lapsi. Sinä olet kaunis. Minä sanon sen sinulle niin monta kertaa, että sinä uskot sen. Minä seison selkä sylkijään päin ja näen sinut. Minä välitän, annan aikaani, tule syliin rakas. Ja kerran sinä huomaat, että olet täynnä valoa, pakahduttavaa voimaa.

Jokainen kiusaaja; jo päiväkodissa, koulussa, työpaikalla, kotona – mikä meni väärin? Miksi viaton lapsi muuttui? Mihin voimasi katosi niin, että sitä on riistettävä toisilta? Olet niin tyhjä täynnä itseäsi, ettet edes ymmärrä, että kirjoitan juuri sinusta. Kuitenkin sinäkin olit joskus jonkun lapsi. Ainutkertainen sinä. Missä oli välittävä aikuinen, jonka sinä kasvuusi tarvitsit?

Ja niin minä mietin; nämä säästötalkoot yhteiskunnassamme – riittääkö sinulle pieni tarpeeksi isoja? Riittääkö sinun voimasi iso?

Kirsi Rautiainen

KM, EO, lto

Laukaa

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kirja on seikkailu

Vanhus- asiassa tarvitaan ryhtiliike

Kotoutus on hyvällä mallillla

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Tekeekö seksuaalikasvatus nuorista helppoja uhreja?

Tulevaisuuden hoiva

Ei auta pelkkä raha ja mitoitus

Numerot kertovat aina ihmisistä, kokoomus

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.