Pieni koulu voi olla isoa koulua parempi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkisti äskettäin tutkimuksen, jossa pyrittiin selvittämään lukioiden opetuksen laatua, jotta ne pystyttäisiin asettamaan luotettavasti paremmuusjärjestykseen.

Laadun kriteerinä oli menestyminen ylioppilaskirjoituksissa. Uutta tässä selvityksessä oli, että selvitettiin nimenomaan lukion vaikutuksia noin kymmenen vuoden aikajaksolla (2002–2013).

Mielenkiintoista ja yllättävääkin oli, että ranking-listan kärkeen sijoittui pienten maaseutulukioden ryhmä – Leppävirran, Reisjärven ja Mynämäen lukiot.

VATT:n tutkimus ei varsinaisesti kerro siitä, miten korkea laatu eli hyvät oppimistulokset on saatu aikaan, vaikka juuri nyt sitä tietoa tarvittaisiin kipeästi.

Mikä on pienuuden ”salaisuus”? Millainen pedagogiikka toteutuu pienessä oppilaitoksessa? Millainen opiskeluympäristö, ilmapiiri, ihmissuhteet, vuorovaikutus ym. on mahdollista rakentaa pieneen kouluyksikköön?

Erään kärkilukion rehtori puhui haastattelussa inhimillisestä otteesta ja siitä, että pienessä lukiossa on mahdollista pitää opiskelijoista huolta. Rehtorin havaintojen mukaan opettaja oppii kunkin oppilaan mahdolliset heikkoudet ja pystyy pureutumaan niihin. Vastaavasti lukion opiskelija kertoo: ”Täällä on välittämisen kulttuuri; opettajat todella tukevat oppilaita”.

Nämä arvioinnit saavat tukea sadoista tutkimuksista, joita on tehty koulun koon vaikutuksista. Amerikkalaiset tutkimusyhteenvedot ovat osoittaneet, että pienten koulujen oppilaat pärjäävät yleensä paremmin jatko-opinnoissa ja yliopistossa; ne kasvattavat sitoutuneita ja parempia kansalaisia.

Pienet koulut ovat huomattavasti turvallisempia kuin suuret koulut. Vanhemmat sekä ympäröivä yhteiskunta osallistuu yleensä enemmän pienten koulujen toimintaan, millä on positiiviset seuraukset.

Pienessä kouluyksikössä on mahdollista toteuttaa joustavasti uudistuksia, jotka vastaavat yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin. Modernin tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan saavuttaa suuren koulun etu eli opetusohjelman laajempi valinnanmahdollisuus.

Eira Korpinen

dosentti, emeritaprofessori

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

Ratkaisut ovat jäsenmaiden käsissä

Lyhyet

Lyhyet

Kehitystyötä ei ole vara hukata

Oppimateriaalien hankintaan yhdenvertaisia ratkaisuja

Kivihiili kiellettiin jo

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.