Pienillä hyvinvoinnin teoilla voi selättää kaamosaikaa

Anu

Kangasniemi

Arkipuheessa kaamosajalla tarkoitetaan pimeää syys- ja talviaikaa siellä, missä aurinko on vain muutamia tunteja vuorokaudesta horisontin yläpuolella. Vähäinen auringon valo saattaa aiheuttaa nukkumisvaikeuksia ja vaikuttaa kielteisesti vireystasoon, jaksamiseen sekä mielialaan osalla väestöstä. Mielialan lasku voi jopa johtaa nk. kaamosmasennukseen, jolla tarkoitetaan talvikuukausina toistuvasti ilmenevää masennustilaa.

Kaamosmasennus esiintyy tyypillisesti tavallisen masennuksen kaltaisina oireiluina, joita ovat surullisuus, alentunut mieliala, ahdistuneisuus, ärtyneisyys, mielihyvän kokemisen heikentyminen sekä arvottomuuden, syyllisyyden ja toivottomuuden tunteet.

Varsinaisesta kaamosmasennuksesta kärsii kuitenkin vain noin prosentti väestöstä. Tyypillisempää on näiden kaltaisten oireiden kokeminen lievempänä, johon auttavat omasta itsestään huolenpitäminen kiinnittämällä erityistä huomiota mm. liikkumiseen, syömiseen ja muihin mielihyvää tuottaviin asioihin elämässä.

Kaamosaikana on inhimillistä huomata, että itseä on hyvin vaikeaa saada motivoitumaan liikkeelle. Motivaatiolla tarkoitetaan usein tahdonvoimaa ja sinnikkyyttä ponnistella tavoitteidensa eteen ja kykyä ylläpitää käyttäytymistään tavoitteen suuntaisesti. Voidaan siis ajatella, että motivaatio ilmenee ihmisen toiminnassa tunteina, ajatuksina ja käyttäytymisen valintoina.

Tyypillisessä tavassa mieltää motivaatio ikään kuin mielentilana piilee kuitenkin jo lähtökohdallisesti ansa, joka saattaa estää oman suunnitellun toiminnan tai tavoitteen toteutumisen. Mieli on nimittäin erittäin hyvä keksimään selityksiä esimerkiksi siihen, miksi ei kannattaisi lähteä liikkumaan tai miksi ei jaksaisi lähteä tapaamaan ystäviään ulos. Erityisesti silloin, kun oma mieli on väsynyt ja vireystaso alhainen, ei huvita tai ei jaksa innostua mistään. Motivaatio ikään kuin puuttuu tai se lopahtaa. On helpompi jäädä sohvalle ja kaivaa suklaalevy esiin. Äkkiä syntyy noidankehä, josta on vaikea irrottautua pois.

Vaihtoehtoinen lähtökohta omaan hyvinvointiin ja siitä huolehtimiseen on tarkastella motivaatiota ja käyttäytymisen valintoja omien arvojen ja arvostusten näkökulmasta.

Arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan mukaan motivaatio muutoksen ja hyvinvointi sidotaan itselle tärkeisiin asioihin elämässä.

Tärkeää on pohtia sitä, mitä elämässään arvostaa ja millaisten arvojen varaan haluaa elämänsä rakentaa. Siten hyvinvoinnista huolehtiminen ja motivaatio ilmenevät ensisijaisesti arvojen mukaisina tekoina.

Tavoitteena on arki, jota ohjaavat omat arvot ja itselle tärkeät asiat ja niiden mukaiset teot, eivätkä niinkään apea mieli ja sitä ruokkivat estävät ajatukset.

Arvo -ja hyväksyntäpohjaiseen ajattelutapaan liittyy olennaisesti myös ajatus siitä, että mielen ei tarvitse aina olla motivoinut. On inhimillistä tuntea itsensä myös väsyneeksi ja apeaksi. Ratkaisevaa on kuitenkin tässä se, miten reagoi näihin ajatuksiin. Itseä syyllistävän tai lannistavan ajattelutavan sijaan, on mahdollista oppia suhtautumaan estäviin ajatuksiin ja tunteisiin havainnoiden ja empaattisesti hyväksyen. Esimerkiksi liikkumiseen liittyvien suunnitelmien osalta, voit hyväksyä sen, että aina ei jaksa samalla tavalla. Sen sijaan, että kokonaan jättää liikkumiseen liittyvät suunnitelmat tekemättä, hyödyllisempää saattaa olla liikkuminen kevyesti itseä kuunnellen. Joskus väsymys katoaa kuin itsestään, joskus on syytä ottaa rauhallisemmin. Itseä voi oppia kohtelemaan arvostaen ja kunnioittaen.

Koska mieli saattaa johtaa usein meitä harhaan, on tarpeen oppia kuuntelemaan sitä, mitä keho haluaa meille kertoa. On mahdollista oppia toimimaan toisin, mitä mieli sinulle kertoo. Pienetkin muutokset omassa arkisissa valinnoissa ja teoissa, jos ne ovat pitkällä aikavälillä pysyviä, ovat terveyden, hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta tärkeitä.

Kirjoittaja on terveyspsykologian erikoispsykologi.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kirja on seikkailu

Vanhus- asiassa tarvitaan ryhtiliike

Kotoutus on hyvällä mallillla

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Tekeekö seksuaalikasvatus nuorista helppoja uhreja?

Tulevaisuuden hoiva

Ei auta pelkkä raha ja mitoitus

Numerot kertovat aina ihmisistä, kokoomus

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.