Pilataanko nyt Päijänteen kulttuurimaisemat?

On syytä kommentoida ja korjata Salola Wind Park Oy:n edustajien mielipidekirjoituksen (KSML 16.5.) sisältöä.

Yhtiö esitti hakemuksessaan 31.12. 2019, ettei ympäristövaikutusten arviointia hankkeessa tarvita. Keski-Suomen ely:n vaadittua yva-menettelyä hanketoimijat voivatkin aloittaa ympäristömyönteisyydellä ja yhteistyöhalulla kehumisen.

Kirjoituksessa mainitun talousmetsän lisäksi hankealueen vaikutuspiiriin kuuluu mittava lista luonnonsuojelullisesti ja kulttuurisesti arvokkaita kohteita. Ely-keskus toteaa yva-päätöksessään, että hankkeella voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Vastustajien joukkoon kuuluu tavallisia keskisuomalaisia veronmaksajia. Naapuruston lisäksi hankkeesta tyrmistyneitä ovat mm. Päijänteen ympäristöä arvostavat ja energiapolitiikkaan perehtyneet kansalaiset. Vespuolella-Facebook-keskusteluryhmään liittyi kuukaudessa yli 200 henkilöä.

Keskustelua on riittänyt mm. hankevalmistelun puutteista, ympäristö-, melu- ja maisemavaikutushuolista sekä tuuliteollisuuden kannattavuudesta nykyisessä energiapoliittisessa tilanteessa.

 

Tuulivoima ei ole maakunnassa uusi asia. Vireillä on 188 tuulivoimalan rakentaminen, näistä 70% on ulkomaalaisten konsulttien ja tuuliyritysten.

Keski-Suomeen on rakennettu kuusi tuulivoimalaa Luhankaan, Salolan hankkeen lähelle. Myös Toivakkaan, Hartolaan ja Sysmään suunnitellaan tuuliteollisuusalueita. Mitä tämä tarkoittaa Päijänteen biosfäärin kannalta?

Tuulivoiman verotulo kaupungille on vähän. Yhden voimalan vuosittainen kiinteistövero on arviolta 23 000 euroa, joten seitsemästä voimalasta kertyy tuloa 13400 euroa kuukaudessa. Verotulo laskee 2,5% vuosittain.

Saman verran verotuloa voi tuottaa matkailu- ja luontoterveysliiketoiminta tulevaisuuden maailmanjärjestyksessä. Huomattava verotulo karttuu alueen asutuksen kiinteistöveroista. On näyttöä siitä, että yksityiselle maalle rakennettavan tuuliteollisuuden tuotot valuvat ulkomaille, mutta haitat jäävät paikallisille asukkaille.

Työllisyyden näkökulmasta rakennusaika on lyhyt ilo. Kymmenen tuulivoimalaa tarvitsee kaksi huoltohenkilöä.

Tuulivoimaloiden pystyttäjät tulevat yleensä Puolasta ja Baltian maista. Voimalat tuodaan ulkomailta ja niiden valvonta tapahtuu pääasiassa Keski- ja Etelä-Euroopasta. Alueen työllisyyttä heikentää korjaus- ja rakennusinvestointihalukkuuden vähentyminen tuuliteollisuuden vaikutuspiirissä.

Sähkön tuotannon kannalta tuulivoima on epävakaata. Nettopäästöjen laskemisen jälkeen tuulivoiman hiilineutraalisuus on kyseenalaista.

 

Keski-Suomi on jo uusiutuvan energian kärkimaakunta, Äänekosken sellu- ja biotuotetehdas tuottaa puuperäistä sähköä yhtä paljon kuin kaikki Suomen tuulivoimalat yhteensä. Sen sähköntuotannon omavaraisuusaste on 240% ja se pystyy toimittamaan sähköä kantaverkkoon 350 tuulivoimalan verran.

Salola Wind Parkin myötä menettäisimme Keski-Suomessa harvinaisen hiljaisen alueen. Minkä tähden riskeerattaisiin arvokkaat luontokohteet ja suojelualueet, turmeltaisiin valtakunnallisesti merkittävät kulttuurimaisemat ja vaarannettaisiin lintujen muuttoreitit 180-metristen roottoreiden rivistöllä Päijänteen itärannalla?

Katri Ruth

Teija Koskinen

Juha Ahvenainen

Vespuolella – Salola Wind Park -keskusteluryhmän ylläpitäjät

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Europarlamentaarikko Henna Virkkusen kolumni: Saksalta odotetaan johtajuutta

Miksi kaikkea todellakin vastustetaan?

Lyhyet

Kansanedustaja Anne Kalmarin kolumni: Talous on hyvinvointimme kivijalka

Vastoin yleistä mielipidettä

Sodille on vanhoja ja myös uusia syitä

Lyhyet

Lämmin kiitos kaikille varhaiskasvattajille

Julkiset palvelut tärkeitä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.